Miten yritysten tarpeet ja tutkijoiden osaaminen saadaan kohtaamaan?

Suomen innovaatiojärjestelmässä tutkimustoimijoiden ja yritysten yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys kasvuun ja uudistumiseen. Euroopan maihin verrattuna Suomessa tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutus on ollut huomattavaa, mutta trendi

Suomen innovaatiojärjestelmässä tutkimustoimijoiden ja yritysten yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys kasvuun ja uudistumiseen. Euroopan maihin verrattuna Suomessa tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutus on ollut huomattavaa, mutta trendi yhteistyön määrässä on ollut laskeva, kertoo VTT:n ja Tampereen yliopiston toteuttama ja Vaikuttavuussäätiön julkaisema selvitys .

Viime vuosikymmenellä yritysten rahoittaman tutkimuksen määrä ja suhteellinen painoarvo ovat vähentyneet tuntuvasti korkeakoulujen projektiportfoliossa. Syyt yhteistyön, ainakin sen rahamääräiselle, vähenemiselle ovat varmasti moninaiset. Korkeakoulu–yritys-yhteistyön onnistumisessa – sekä siihen vaikuttamisessa ja sen tukemisessa – keskeisessä roolissa ovat rakenteet, prosessi ja vuorovaikutus.

Myös Oulun yliopistossa on havaittu laskeva trendi. Yritykset ostavat vähemmän tutkimuspalveluita, ja yritysten panos kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkeisiin on aiempaa pienempää.

Yhtenä ratkaisuna trendin kääntämiseksi kasvuuralle käynnistettiin vuoden 2019 alussa yliopiston innovaatiokeskuksen (UIC) toiminta yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Innovaatiokeskukseen on keskitetty korkeakoulujen liiketoiminnan kehittäminen, IPR-palvelut ja lisensiointi sekä yritysyhteistyön koordinointi. Lisäksi otettiin käyttöön CRM-ohjelmisto yliopiston asiakkuuksien hallinnassa, ja sen käyttöä on laajennettu siitä saakka.

Yritysyhteistyötä tehdään Oulun yliopistossa pääosin tutkimusyksiköissä ja tutkinto-ohjelmissa, mutta kasvavassa määrin myös koulutuspalveluissa, täydentävien opintojen keskuksessa ja Telluksessa. Viime vuonna yliopistossa otettiin käyttöön yritysyhteistyön toimintamalli. Malli on selkeä, käytännönläheinen ja yhtenäinen toimintamalli, jolla lisäämme, parannamme ja systematisoimme keinoja tavoitteellisen yhteistyön tekemiseen ja johon henkilöstö voi sitoutua. Mallissa paketoimme yliopiston tarjoaman yhdelle alustalle ja järjestämme sitä koskevan markkinoinnin.

Osana toimintamallia olemme ottaneet käyttöön avainasiakaspäällikön (KAM) tehtävän koko yliopiston laajuisesti tämän vuoden alusta alkaen. Jokaisessa tiedekunnassa ja innovaatiokeskuksessa on 1–2 asiakaspäällikköä. Avainasiakaspäälliköt ottavat hoitoonsa yliopiston tärkeimpiä asiakkuuksia ja lähestyvät houkuttelevimpia potentiaalisia uusia asiakkaita. Lisäksi he sparraavat toisiaan yritysyhteistyön haasteissa ja toimivat väylinä erilaisten asiakastarpeiden ja tutkimuksen välillä. Jokainen avainasiakaspäällikkö kerää ympärilleen tutkijoista ja asiantuntijoista koostuvan myynti- ja asiakkuuden hoitoverkoston.

On tärkeää, että yritysyhteistyöhön osallistuvat tutkijat kokevat työn merkitykselliseksi ja yhteistyöstä myös palkitaan. Yhteistyö voi hyödyttää tutkijoita monella tavalla myös aineettomasti, ja aineettomien hyötyjen esiin nostaminen viestinnällisesti on myös osa kehitystyötä.

Oulun yliopiston tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa tutkijat tekevät aktiivisesti yritysyhteistyötä osana tavoitteellista tutkijanuraansa. Yliopistossamme on merkittävää osaamista, ja kiinnittämällä huomiota yritysyhteistyötä tukeviin rakenteisiin, prosesseihin ja vuorovaikutukseen haluamme olla tulevaisuudessa vahvemmin mukana synnyttämässä tieteelliseen tietoon perustuvia innovaatioita.

Arto Maaninen
Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden rehtori