Vaikka ilmastonmuutos on keskeinen prosessi, joka uhkaa akuutisti etenkin Arktista, se on ‘vain’ osa arktisen alueen laajempaa muutosta. Tässä laajemmassa ja monimutkaisessa monikriisissä yhdistyvät useat kriittiset muutokset, jotka toimivat toisiinsa kietoutuen, kuten kuudes massasukupuutto, finanssikriisit sekä kiristyvät geopoliittiset jännitteet. Monikriisi on niin sanottu viheliäinen ongelma, joka haastaa ja muuttaa dramaattisesti arktisia yhteiskuntia ja yhteisöjä sekä niiden kestävyyttä, resilienssiä ja arjen turvallisuutta – ja sitä, miten ne voivat sopeutua tulevaisuuteensa.
Afrikan jako (Scramble for Africa) tapahtui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tuolloin Länsi-Euroopan suurvallat valtasivat ja kolonisoivat suurimman osan Afrikan mantereesta ja jakoivat sen luonnonvarat. Tällä hetkellä suurvalloilla on käynnissä vastaava kilpajuoksu Arktiksesta. Tämä kiihtyvä geopoliittinen ja geotaloudellinen uhkapeli perustellaan kansallisilla ja alueellisilla turvallisuuskysymyksillä, ja sitä vahvistavat kilpailu sekä kehittyvät konfliktit Arktiksen luonnonvaroista. Erityisesti Grönlannin kriittisten mineraalien esiintymät ja muut luonnonvarat ovat uudelleen asemoineet ja korostaneet Arktiksen geostrategista merkitystä.
Vaikka alueesta ja sen luonnonvaroista käydään geopoliittista uhkapeliä, Arktis ei ole Las Vegas: se, mitä Arktiksella tapahtuu, ei jää Arktikselle. Stokes ym. ovat hiljattain todenneet, että jopa Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoinen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen mieluiten +1.5 °C:een esiteolliseen aikaan verrattuna on liian korkea arktiselle alueelle ja maailmalle: jos se jatkuu, se voi tulevaisuudessa aiheuttaa useiden metrien merenpinnan nousun. Lisäksi nykyisten päästövähennystoimien ennustetaan johtavan yli +2.5 C:n maailmanlaajuiseen lämpenemiseen esiteollisiin tasoihin verrattuna.
Kun pidetään mielessä, että Arktis lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin maailma keskimäärin, tämä johtaa laajoihin vahinkoihin rannikkoalueiden väestöille ja ympäristöille Arktiksella ja sen ulkopuolella. Kuten ensimmäisen Rovaniemellä vuonna 2018 järjestetyn Arctic Resilience Forum -tapahtuman otsikko kuului: “Jos menetämme Arktiksen, menetämme maailman.”
Arktis kuvataan usein tyhjänä, jäisenä erämaana. Todellisuudessa se on miljoonien ihmisten koti, mukaan lukien monet alkuperäiskansat ja -kulttuurit, joiden arki, hyvinvointi ja elinympäristöt kokevat ennennäkemättömiä muutoksia. Tämä haastaa heidän elämäntapansa sekä nykyiset sopeutumistoimet ja niiden toimeenpanon, edellyttäen kiireellisesti ennakoivaa ja muutosvoimaista resilienssin rakentamista. Se loisi keinoja vastata väistämättömiin muutoksiin ja uudistaa tapaa, jolla käsittelemme ilmastokriisiä ja riskejä kestävällä ja tehokkaalla tavalla.
Tässä mielessä arktisesta alueesta on tullut antroposeenin (ihmisen aikakauden) oirehtiva tapahtumapaikka ja eräänlainen laboratorio ilmastokriisin varhaisille varoitusmerkeille ja vaikutuksille. Arktiksella on kuitenkin myös kyky ja toimijuus osoittaa, miten voisimme sopeutua ja rakentaa resilienssiä voimistuvaa ilmastonmuutosta vastaan. Tämä edellyttää tutkimusta Arktiksen sosioekologisista muutoksista sekä yhdistetyn tieteellisen tutkimustiedon ja paikallisen (alkuperäiskansojen) tiedon kehittämistä, jotta voimme tukea yhteisöjen ja ympäristön resilienssin rakentumista Arktiksen tulevaisuutta varten.
Lisälukemista:
Rantanen, M., Karpechko, A.Y., Lipponen, A., Nordling, K., Hyvärinen, O., Ruosteenoja, K., Vihma, T., & Laaksonen, A. (2022). The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. Communications Earth & Environment, 3, 168.
Stokes, C.R., Bamber, J.L., Dutton, A., & Deconto, R.M. (2025). Warming of +1.5 °C is too high for polar ice sheets. Communications Earth & Environment, 6, 351.
Saarinen, J., Hall, C.M. & Seyfi, S. (2024). The Governance of Climate Change and Tourism in Arctic Finland: Climate Change as a Super-Wicked Problem for Tourism and Regional Development. In Pforr, C., Pillmayer, M., Joppe, M., Scherle, N. and Pechlaner, H. (Eds.) Tourism Policy-Making in the Context of Contested Wicked Problems: Sustainability Paradox, Climate Emergency and COVID-19 (pp. 65-79). Advances in Culture, Tourism and Hospitality Research, Vol. 17A, Emerald.
Blogitekstin kirjoittaja on matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.
Resilienssin jäljillä -blogissa keskustellaan resilienssin eli kriisinkestävyyden tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen ajankohtaisista teemoista ja syvennetään tietämystä globaalin muutoksen hallinnasta, ja kestävyyden viheliäisten ongelmien mahdollisista ratkaisuista. Kirjoittajina ovat alan tutkijat, asiantuntijat ja Oulun yliopiston FRONT PROFI7 -tutkimusohjelman yhteistyöverkostojen jäsenet.