Ranskalaisen matemaatikon Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n johtama retkikunta vieraili Torniolaaksossa vuosina 1736–1737. Monitieteisen kansainvälisen retkikunnan tekemät mittaukset haastavissa arktisissa olosuhteissa osoittivat maapallon olevan lievästi litistynyt navoiltaan. Juuri kuten Isaac Newton oli painovoimateoriansa pohjalta mallintanut.
Maupertuis’n retkikunnan tulokset ovat tieteen historian merkkipaalu. Tutkimusmatka sai aikanaan runsaasti huomiota osakseen, ja se myös jätti jälkensä Torniolaakson historiaan ja eurooppalaisten käsitykseen pohjoisesta. Tätä taustaa vasten paneeli keskusteli siitä, miten historia elää ja voisi elää nykypäivässä ja millaisia kosketuspintoja menneillä tapahtumilla, kuten tutkimusmatkoilla, on nykypäivän matkailulle. Panelisteina toimivat Titta Kallio-Seppä (Tornionlaakson museo), Juha-Pekka Koskinen (Visit TornioHaparanda ry), Ulla Mikkanen (Maanmittauslaitos ja maailmanperintökoordinaatio), ja Iida Pyykkö (Oulun yliopisto, EU CROCUS-hanke). Toimin itse paneelin puheenjohtajana.
Paneeli- ja yleisökeskustelun perusteella kulttuurilla, paikallisuudella ja historiallisilla tapahtumilla nähtiin olevan arvo matkailulle. Esimerkiksi Torniolaaksossa rajat ylittävä yhteinen kulttuuri, kieli ja historia ovat alueen vahvuuksia. ’Rajattomuuden’ lisäksi alueen tutkimusmatkailuhistoria ovat luoneet mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle.
Paikkaan sidotut elävät perinteet tai historialliset tapahtumat ja tarinat on nostettu monilla muillakin syrjäseuduilla esiin. Usein ne kuitenkin jäävät täysimääräisesti hyödyntämättä. Paikallisen kulttuurin piirteiden matkailullisen hyödyntämisen katsottiin paneelissa ja yleisökeskustelussa vaativan enemmän sekä taloudellisia että inhimillisiä osaamisresursseja. Lisäksi peräänkuulutettiin tiiviimpää rajat ylittävää yhteistyötä, markkinointia ja tuotteistamista.
Nämä haasteet on havaittu käynnissä olevassa Euroopan Unionin rahoittamassa CROCUS-tutkimushankkeessa, joka on osa FRONT -tutkimussohjelmaa. Tulosten perusteella Torniolaakson paikallisväestön, yrittäjien ja alueella vierailevien matkailijoiden mukaan alueen kulttuurikohteet ovat mielenkiintoisia, mutta niiden ylläpitoon eli laatuun ja tuotteistamiseen kaivattiin lisäpanostusta. Sitä kautta paikallisuudelle ja kulttuurihistorialle uskottiin tulevan lisäkysyntää.
Maupertuis symposiumin panelistit ehdottivat kulttuurimatkailuteemojen uudenlaista, laajempaa ja konkreettista yhdistelyä olemassa oleviin matkailuvahvuuksiin. Esimerkiksi vilkas ostosmatkailu tuo alueelle matkailijoita, joista vielä pieni osa hyödyntää Torniolaakson majoitus- ja ravitsemispalveluja. Panelistien mukaan tämä mahdollistaisi esimerkiksi ruokaperinteen lisätuotteistamista. Toisena esimerkkinä nostettiin esille kulttuurihistoriallisten teemahuoneiden sisustamista hotelleihin herättämään mielenkiintoa tutustua paikallisiin nähtävyyksiin. Tästä eräänlaisena esimerkkinä on Maupertius-kabinetti Pellossa. Se palvelee matkailijoita ja paikallisia ruokaravintolassa, jonka lähistöllä puolestaan sijaitsee astemittauksen historiaa valottava retkikohde.
Kirjoittaja on FRONT-tutkimusohjelman johtaja, ihmismaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistolta.
Resilienssin jäljillä -blogissa keskustellaan resilienssin eli kriisinkestävyyden tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen ajankohtaisista teemoista ja syvennetään tietämystä globaalin muutoksen hallinnasta, ja kestävyyden viheliäisten ongelmien mahdollisista ratkaisuista. Kirjoittajina ovat alan tutkijat, asiantuntijat ja Oulun yliopiston FRONT PROFI7 -tutkimusohjelman yhteistyöverkostojen jäsenet.