Mihin tarvitaan lingvistejä korkean riskin rikollisverkostojen torjunnassa?

Oli ilo ja kunnia osallistua Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) järjestämään konferenssiin Tackling the world of High-Risk Criminal Networks Italiassa 25.–27. maaliskuuta 2025. Ostiaan, Rooman lähellä sijaitsevaan merenrantakaupunkiin, kokoontui tutkijoita, viranomaisia ja päättäjiä käsittelemään keinoja korkean riskin rikollisverkostojen torjuntaan. Tapahtumapaikkana oli Guardia di Finanza – Economic Financial Police School.

Rikollisuuden torjuntatyöhön tarvitaan monialaista osaamista. Käsite korkean riskin rikollisverkostot (high-risk criminal networks, HRCN) ei viittaa mihin tahansa polkupyörävarkaiden koplaan, vaan kyseessä on vakavaa vahinkoa hengelle, terveydelle, demokratialle ja taloudelle aiheuttavia ryhmittymiä.

Ensimmäisessä plenaariesitelmässä konferenssin arvovaltaisin puhuja komissaari Magnus Brunnel muistutti yleisöä, että rikolliset ovat hyviä oppimaan ja omaksuvat nopeasti uusia toimintatapoja. Koko konferenssin peräänkuulutuksen voi tiivistää yhteen sanaan: yhteistyö.

Monialaisen yhteistyön voi aloittaa jo ennen kuin paikalla on savuava ase. Ennalta estävän työn näkökulmasta on hyvä muistaa, että ihmisten välinen verkostoituminen – hyvässä ja pahassa – perustuu vuorovaikutukseen. Vaikka keinot ja kanavat ovat moninaisia ja jatkuvasti muuttuvia, peruspilari sosiaalisessa toiminnassa on kieli ja sen käyttö.

Marginaalinen mutta tarpeellinen kielentutkimus

Kielentutkijoiden osaamista on perinteisesti hyödynnetty esimerkiksi kirjoittajan profiloinnissa. On puhuttu niin kutsutusta verbaalisesta sormenjäljestä. Vaikka generatiivisen tekoälyn aikakaudella ensimmäinen relevantti kysymys saattaa olla, onko kirjoittaja kone vai ihminen, perusasiat pysyvät samana: sanaston, rakenteen ja kieliopin tarkastelulla voidaan rajata tutkintalinjoja lainvalvontaviranomaisten tarpeisiin.

Ihminen, olipa kyseessä poliisi tai rosvo, ei kykene lukemaan ajatuksia. Keskinäinen kommunikointi tapahtuu esimerkiksi verkossa tekstien välityksellä tai reaaliaikaisesti kasvokkain. Kielentutkijoista löytyy ammattilaisia kirjoitetun ja puhutun kielen analyysiin, ja kun osaamista hyödynnetään osana oikeusprosessia, puhutaan forensisesta lingvistiikasta.

Rui Sousa-Silvan konferenssiesityksen ytimessä oli rikollisverkostojen tunnistaminen. Rajat ylittävän rikollisuuden suunnittelu verkossa ei katso aikaa tai paikkaa, ja nykyään on entistä helpompaa kommunikoida omalla äidinkielellään. Kirjoitettujen viestien analyysiin nojaten Sousa-Silva nostaa esiin mielenkiintoisen havainnon: kielentutkijan ammattitaidolla voidaan tunnistaa niin kutsuttua ammattislangia, joka on tietylle rikollisryhmälle omaleimainen.

Luna Filipović käsitteli esityksessään vuorovaikutusta epäiltyjen ja todistajien kanssa. Tutkimus perustuu empiiriseen havainnointiin videoaineistosta, joka on kerätty sekä Yhdysvaltojen että Ison-Britannian poliisikuulusteluista. Vuorovaikutuksen ongelmat voivat johtua puhtaasti oletuksista. On eri asia pohtia vaikuttamisen keinoja kuin vaikkapa empiirisesti todeta videonauhoitteista, millaisia vastauksia tietyillä kysymysmuodoilla saadaan. Esityksessään Filipović tarjosikin erinomaisen esimerkin monikielisen kuulustelun käännösvirheestä. Esityksessä peilattiin laajemmin aineistoa Méndezin periaatteisiin, eli ihmisoikeuksia kunnioittavaan ja tieteelliseen näyttöön nojaavaan kuulustelumenetelmään.

Muistiinpanoissani on erään session keskusteluosuuden päättävä kommentti: moni muuten pimentoon jäävä tapaus ratkeaa todistajien lausunnoilla. Jos kuulustelija ei kykene luomaan yhteistä maaperää, vakava rikos saattaa jäädä selvittämättä. Hyvien käytäntöjen löytämisessä ja kuulustelijoiden kouluttamisessa kannattaa hyödyntää videoaineistoja perusteellisesti perkaavien lingvistien tietoja ja taitoja.

Jokainen julkinen esitys lisää forensisen lingvistiikan tunnettuutta. Forensisen keskusteluntutkimuksen alalle sijoittuva väitöskirjani saa selkänojaa tällaisten vanhempien tienraivaajien töistä.

Väitöskirjassani tutkin poliisin ja kohdehenkilön välistä vuorovaikutusta Poliisiammattikorkeakoulun järjestämissä harjoituksissa. Vaikka rutiiniluonteisesta hälytystehtävästä ei aiheutuisikaan oikeudellisia toimenpiteitä – ei sakkoa, putkaa, linnaa tai vankeutta – joissakin tapauksissa on tarpeen palata ensimmäiseen kohtaamiseen ja ensimmäisiin sanoihin. Neuvottiinko, kehotettiinko, käskettiinkö? Esittäydyttiinkö, perusteltiinko, varoitettiinko? Tehtiinkö tämä niin, että kohdehenkilö ymmärsi olevansa poliisin kanssa tekemisissä?

Kohti moniammatillista yhteistyötä

Lingvistejä tarvitaan korkean riskin rikollisverkostojen torjunnassa. Kielitieteilijä voi auttaa lainvalvontaviranomaisia esitutkinnan aikana, mutta asiantuntemusta pitää hyödyntää myös ennalta estävässä toiminnassa.

Kaiken yhteistyön kulmakivenä on osallistujien yhteinen tavoite. Kun saman pöydän ääressä istuvat tutkijat, operatiiviset toimijat ja päättäjät, keskinäistä kitkaa voi syntyä. Toista syytetään päätöksenteon hitaudesta, toista tutkimustiedon puuttumisesta, ja yhden toimintaa ohjaavat poliittiset intressit. Nykyinen taloustilanne taas voi johtaa toimijoiden keskinäiseen kilpailuun rahoituksesta.

Yhteinen tavoite voi kirkastua, kun riskiarviosta tutuin termein puntaroidaan, kuinka todennäköinen uhka on ja millaista vahinkoa se saa toteutuessaan aikaan. Rikollisverkostojen aiheuttamista vahingoista konferenssiyleisö sai kuulla esimerkkejä sekä Euroopasta että muualta maailmalta.

Vaikka tapausesimerkkejä onnistuneesta moniammatillisesta yhteistyöstä on olemassa, toisinaan kuulee sanottavan, että kieleen perustuvan näytön hyödyntäminen oikeusprosessien aikana on epäilyttävää. Mutta täytyy muistaa, että kielitieteilijän analyysilla ei tuomita ketään, vaan ensisijaisena tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia tutkintalinjoja muuten ehkä pimeäksi jäävien tapausten kohdalla.

Osallistumiseni konferenssiin mahdollisti CEPOL Young Researchers -ohjelma, jossa olen toiminut maaedustajana Poliisiammattikorkeakoulun kautta kesäkuusta 2024 alkaen. Kokemus suuresta kansainvälisestä konferenssista oli ikimuistoinen.