Naisten terveys koskee sinua enemmän kuin luulet

Syntymästänne lähtien me kaikki olemme jo olleet tekemisissä naisten terveyden kanssa – ei vain äitiemme, vaan myös isoäitiemme terveyden kanssa. Tätä kutsutaan sukupolvelta toiselle siirtyväksi vaikutukseksi, ja se on vaikuttanut nykyiseen terveydentilaanne. Tämän mekanismin kautta puutteellinen ymmärrys, alirahoitettu tutkimus, näyttöön perustumaton hoito ja naisten terveyden laiminlyönti vaikuttavat muuhunkin kuin vain kyseiseen yksilöön.

Maailmassa on noin 4 miljardia naista, Suomessakin 2.9 miljoonaa. Naisterveyden erityispiirteet juontavat juurensa naisen kahden X-kromosomin toimintaan, tuloksena munasarjojen kehittyminen, kohtu, munanjohtimet, emätin, ulkosynnyttimet ja rinnat. Samalla kehittyy myös aivojen ja sukurauhasten säätelyjärjestelmä – herkkä vuoropuhelu mahdollistaen lisääntymisjärjestelmän toiminnan, mahdollisuuden hedelmöittyä, raskautua, synnyttää ja hoivata jälkeläistä.

Mutta tässä ajassa, tässä elämässä, jossa tarjolla on ravintoa, hygieniaa ja modernia lääketiedettä ja valinnan mahdollisuus, naisterveys on saanut myös uudet raamit. Monia yhteiskuntia koskettavan vähäisen syntyvyyden taustalla on todellisuus, jossa yhä useampi nainen jättää omasta halustaan tai tahtomattaan käyttämättä lisääntymiskoneiston potentiaalin. Alun perin lisääntymistoimintoihin suunniteltu koneisto palveleekin nyt naisterveyttä hänen ennusteellisesti pitkän elämänsä ajan.

Ilahduttavasti Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on saanut hiljattain mandaatin laatia naisten terveysstrategian. Myös tämän tavoitteena on elinikäisen naisterveyden ymmärtäminen. Strategia on aiheellinen, ottaen huomioon, että yhteiskuntamme nojaa naisten työhön, hoivaan ja 100 % panokseen. Terveydellisesti on kuitenkin huomattava, että nainen elää puolet elämästään hedelmällisyysikkunan ulkopuolella ja siten lisääntymisjärjestelmän toiminta ja sen ongelmat pitäisi osata tunnistaa ja hoitaa sekä ottaa hälytysmerkit käyttöön osana laajempaa terveysnäkökulmaa.

Naisterveyden vaikutus tulevan lapsen terveyteen ja elämänaikainen terveys olivat myös visionäärikollegan Paula Rantakallion ajatuksissa hänen perustaessaan Pohjois-Suomen syntymäkohortin vuonna 1966. Sittemmin naisterveydelliset aspektit ovat olleet yksi laajimmista tutkimushaaroista syntymäkohortissa. Tälläkin hetkellä meneillään oleva kohorttitutkimus tuo tärkeää tietoa siitä, miten nuoruuden naistenterveys heijastelee yleiseen terveyteen 60-vuotiaana. Paula Rantakallion ajatus elämänaikaisen terveyden ymmärtämisestä naisterveyden silmälasien läpi tähyttynä elää itse asiassa vahvana ja voimakkaana useissa Oulun yliopistossa toteutetuissa naisterveyttä koskevissa tutkimushankkeissa. Se on viitoittanut kansainvälisesti korkealaatuisia rekisteri-, eläin- ja kliinisiä tutkimuksia, kudoskeräyksiä ja perustutkimusta ja viimeisimmin myös terveysinnovaatiohanketta.

Kiitos Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan, että olemme voineet tehdä korkealaatuista ja kansainvälisesti erittäin kilpailukykyistä tutkimusta näin monimuotoisesti. Opetamme vuosittain laaja-alaisesti naisterveyttä sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, lääkäreille ja muille osaajille sekä yliopiston ulkopuolisille tahoille. Erityiskiitos opetukseen osallistuvalle henkilökunnalle, myös yliopistosairaalan puolella toimiville ammattilaisille – teette tärkeää työtä. Tekoäly ja tekniikka tekevät tuloaan ja tulevat olemaan hyvänä hoidon tukena ammattilaisille ja tutkijoille. Tutkimista, kädentaitoja ja ihmisen kohtaamista opettavat kuitenkin pitkälti ihmiset – myös tulevaisuudessa. On tärkeää muistaa tulevaisuuden opetusresurssin turvaaminen ja ihmiskontaktin arvostaminen.

Mutta ne naisterveyden silmälasit. Otetaan ne käyttöön, jotta voisimme ymmärtää asiaa syvällisemmin.

Naisen keho on ihmeellinen, mutta se altistaa naiset erilaisille sairauksille. WHO luokittelee naisille 3439 sairautta tai oiretta, miehille 529. Tämä tarkoittaa, että jokaista miehen diagnoosia kohti naisilla niitä on 6,5. Naisen lisääntymisjärjestelmän käynnistyminen jo 10 ikävuoden jälkeen tuo tullessaan alttiuden terveysongelmiin, oireisiin ja sairauksiin. Tällaisia voivat olla mm. ensimmäisistä kuukautisista lähtien poikkeavan kivuliaat ja runsaat kuukautiset, polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä eli PMOS, endometrioosi, kohdunkaulan syöpä, raskausdiabetes, raskauskouristus, kohdun ja emättimen laskeuma, virtsankarkailu, hormonaaliset mielialamuutokset, rintasyöpä, munasarjasyöpä ja jopa 10 vuotta kestävät vaihdevuosioireet.

Kaikesta tästä tiedossa olevasta sairauskuormasta huolimatta, naisille ominaisten, yleisten sairauksien, kuten endometrioosin ja PMOS:n, diagnoosiviiveet ovat 6–11 vuoden luokkaa ja valitettavan usein työterveyssopimusten alaviitteenä löytyy ” ei koske gynekologisia oireita tai sairauksia” maininta. Ehkäpä osa teistäkään, korkeakoulutetuista kollegoista tai juhlavieraista, ei ole tietoinen edellä mainittujen sairauksien tai oireyhtymän olemassaolosta tai niiden laajoista terveysvaikutuksista.

Mutta entäpä jos esitän asian tosin. Olisitteko kiinnostuneita oireyhtymästä, joka tutkimusryhmämme tekemien analyysien mukaan esiintyy joka kuudennella naisella, painonkehitys vinoutuu jo ennen 5. ikävuotta ja jonka esiintyminen antaa suomalaisessa aineistossa yli kaksinkertaisen riskin sydän- ja verisuonisairauksille jo 35 ikävuoden jälkeen? Naisryhmän, jossa ylipaino tai lihavuus koskettaa jopa 70% naisista ja jopa hoikat sairastuvat useammin diabetekseen, ovat alttiita ahdistukselle ja masennukselle, raskauskomplikaatioille sekä omaavat suurentuneen riskin kohtusyöpään? Sairauspäiviä kertyy tutkimustemme mukaan kuukausi enemmän mitä muille naisille vain kahden vuoden seurannassa 46 ikävuoden paikkeilla. Myös naisten lapsilla ja miespuolisilla sukulaisilla on enemmän sairauskuormaa. Olisitteko kiinnostuneet tällaisesta oireyhtymästä, sen diagnosoimisen kehittämisestä ja hoitoratkaisuista?

Entäpä toinen naisilla esiintyvä kriittinen terveyden pullonkaula – vaihdevuodet. 100 % naisista kokee vaihdevuodet, mikäli elää riittävän pitkään, mutta vain 1% naisista läpäisee tämän pullonkaulan oireetta. Siitä huolimatta ei ole tavatonta, että lääkärinä kohtaan naisia, joiden vaihdevuosioireita on lähdetty hoitamaan psykiatrisena sairautena, ilman että vaihdevuosia on edes harkittu oireiden taustalla. Omat ja muiden tutkimusryhmien tutkimukset osoittavat myös kiistattomasti, että vaihdevuosioireet aiheuttavat merkittävää haittaa työelämässä, ja että hoitamattomuudesta johtuva hintalappu on pelkästään Suomessa noin 125 milj. EUR per vuosi menetettyjen työtuntien, kuukausien ja vuosien vuoksi.

Naisten terveyden tutkimus ja parempi hoitaminen vaativat toimia ja resursseja. Suomen hallitusohjelman kirjausten ansiosta, naisten terveyden huomioimiseen on puututtu. Olemme saaneet uuden näyttöön perustuvan vaihdevuosien käypähoitosuosituksen sekä yhteiskunnallisen huomion asiaan niin työpaikoilla kuin terveydenhuollossa. Myös Euroopan aluerahaston rahoittamassa Työhyvinvoinnin rakentajat -projektissa tutkimme tutkimusryhmäni, Limingan, Iin, Vaalan ja Utajärven kuntien ja Työterveyslaitoksen kanssa mahdollisuuksia tunnistaa naisterveydellisiä näkökulmia työelämässä ja kehittää interventioita, jotka voisivat parantaa naisten hyvinvointia työpaikoilla ja auttaa heitä jaksamaan työelämässä eläkeikään asti. Tutkimukseen pohjautuvat muutokset ja työkalut on tarkoitus implementoida käytäntöön projektin lopussa hakien todellista vaikuttavuutta tutkimustyöllemme.

Aistin, että ilmassa on muutoksen tuulet naisterveyden tutkimuksen rahoitusfokuksessa Euroopassa, ja viimeaikojen tapahtumien valossa toivottavasti myös Suomessa. Tilausta sille totisesti olisi.

Miten siis ymmärrämme naisten terveyttä – ja miten voimme parantaa sitä?
Mielestäni vastaus on yksinkertainen: korkeatasoinen tutkimus, kohdennettu rahoitus ja se osaaminen, joka meillä jo on.

Toinen kysymys on: miksi ottaisimme tämän tehtävän hoitaaksemme? Vastaus löytyy meistä itsestämme: me pystymme siihen, tiedämme miten se tehdään, ja olisi tuhlausta jättää se tekemättä.

Blogikirjoitus perustuu professori Terhi Piltosen Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisissa 8.9.2026 pitämään puheeseen.