Oulussa kouluttautuu useiden alojen kansainvälisiä asiantuntijoita kaivosalalle, jossa tarvitaan pohjoisen innovaatioita ja osaajia

Raaka-aineiden tarve kasvaa merkittävästi vihreän siirtymän vaatiman teknologian myötä. Ilman mineraaleja ja metalleja ei ole aurinkopaneeleja, tuulivoimaloita, akkuja tai älypuhelimia.

Hyvä keino vaikuttaa ympäristöasioihin on kaivannaisalan koulutukseen hakeutuminen, sillä kestävien ratkaisujen osaajia tarvitaan yhä enemmän.

Suomessa ja maailmalla käydään keskustelua kaivostoiminnan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Samanaikaisesti EU on huolissaan siitä, että olemme useiden metallien ja mineraalisten raaka-aineiden osalta riippuvaisia Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista maista.

Tällaisia kriittisiä raaka-aineita ovat muun muassa platina, nikkeli, koboltti ja kupari, joita tarvitaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon, akkuteollisuuteen, sähköautoihin ja tietokoneisiin.

Euroopan malmipotentiaalista suuri osa sijaitsee Pohjoismaissa. Kiinnostus Suomen monipuolisiin malmiesiintymiin kasvaa, mikä kannustaa nyt kaivostoiminnan kehittämiseen.

Kehittämisessä vastuullisuus ympäristöä kohtaan on elintärkeää. Kaivostoiminnan haasteet liittyvät ennen kaikkea kaivostoiminnasta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin.

Uusia innovaatioita kehitetään vauhdilla esimerkiksi kaivosvesien käsittelyyn. Tulevaisuuden kaivoksissa syntyvän jätteen määrä minimoidaan, vedet puhdistetaan ja kierrätetään, ja metallit ja mineraalit otetaan talteen mahdollisimman energiatehokkaasti.

Uusien teknologioiden soveltaminen kaivosympäristöihin vaatii kuitenkin uutta osaamista. Myös lupa-asioiden käsittelyyn on panostettava riittävästi resursseja ja koulutusta.

On selvää, että selvitykset on tehtävä tinkimättä vastuullisen kaivostoiminnan vaatimuksista.

Miksi juuri Oulun yliopiston kaivos- ja rikastustekniikan tutkimus sekä vastuullisten kaivostoiminnan osaajien koulutus on niin tärkeää?

Kaivosalan osaajista on globaali pula. Oulun yliopisto vastaa tarpeeseen vuonna 2022 käynnistyneellä kestävän kaivostoiminnan maisteriohjelmalla, joka on Suomessa ainoa laatuaan. Koulutus on kansainvälinen, ja kestävän kaivostoiminnan huippuosaajia koulutetaan neljän maan yliopistoissa.

Oulun yliopisto on kansainvälinen toimija ja mukana useissa verkostoissa ja hankkeissa, jotka edistävät vastuullista kaivostoimintaa eri puolilla maailmaa.

Kaivostoiminnassa tarvitaan lukuisten alojen asiantuntijoita: geologeja, kemistejä ja eri tekniikan alojen ammattilaisia. Prosessitekniikan, konetekniikan, ympäristötekniikan ja kaivos- ja rikastustekniikan osaajat yhdessä tieto- ja sähkötekniikan taitajien kanssa osaavat soveltaa uusinta tiedettä ja teknologisia ratkaisuja kaivostoimintaan.

Uusilta osaajilta vaaditaan aiempaa monipuolisempaa kykyä sopeutua kehitykseen ja haasteisiin. Oman vaativan erikoisalan rinnalla sopeutuminen tarkoittaa myös laajaa ymmärrystä alan merkityksestä globaalien haasteiden ratkaisemisessa sosiaalisia vaikutuksia sivuuttamatta.

Oulun yliopiston kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä Suomelle ja maailmalle kertoo, että hakijamäärät koulutuksiin ovat kolminkertaistuneet viime vuosina. Tutkimuksessa yliopiston ulkopuolinen rahoitus on enemmän kuin kaksinkertaistunut ja tutkimusyksikkö on menestynyt erityisesti EU:n tutkimusrahoituksen saamisessa.

Kaivostoimintaan kuuluu paradokseja ja ristiriitaisuuksia, ja alan toimintaa haastetaan kovasti. Haastamisesta on ollut hyötyä, sillä kaivannaisalan kehittäminen suuntautuu nyt voimakkaasti kohti vastuullisia ratkaisuja. Tieteellinen kunnianhimoisuus ja teknologinen huippuosaaminen palvelevat kestävää kaivostoimintaa ja ansaitsevat myös arvostusta.

Oulun yliopiston kansainvälinen osaaminen houkuttelee alalle lisää opiskelijoita, tutkijoita ja yhteistyökumppaneita. Kaivannaisala luo työllisyyttä ja hyvinvointia monille alueille, joilla muita elinkeinoja on niukemmin.

Suomessa on hyviä esimerkkejä kaivostoiminnan sovittamisesta yhteen muun elinkeinotoiminnan kanssa ja paikallisesta hyväksynnästä kaivokselle myös taajaman läheisyydessä.

Kansainvälinen kaivannaisala tarvitsee pohjoisen kestäviä innovaatioita, joita vahvistetaan parhaimmillaan yhteistyössä tutkimuslaitosten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa.

Kirjoittajat:
Saija Luukkanen, professori, kaivannaisalan yksikkö Oulu Mining Schoolin johtaja, Oulun yliopisto
Mirja Illikainen, professori, teknillisen tiedekunnan dekaani, Oulun yliopisto
Arto Maaninen, yhteistyösuhteiden rehtori, Oulun yliopisto

Teksti on alunperin julkaistu Kalevan kolumnina 22.10.2023