Kuva: LongITools
Mitä tutkittiin ja miksi?
Painoindeksiä käytetään yleisesti painon arvioimiseen. Se lasketaan jakamalla pituus painon neliöllä (cm/kg2). Lapsilla painoindeksiä käytetään etenkin populaatiotutkimuksissa, mutta heillä painon arvioinnissa täytyy huomioida myös ikä ja sukupuoli. Lasten kasvaessa paino ja pituus muuttuvat nopeassa tahdissa, ja siten myös painoindeksi muuttuu jatkuvasti. Jos painonindeksitietoja on useammalta ajankohdalta, voidaan niistä muodostaa henkilökohtainen painoindeksikäyrä.
Lasten kehitystahdissa tiedetään olevan eroja, mutta tyypillisesti näitä eroja on tutkittu vain tietyissä kasvun kohdissa. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko lapsia ryhmitellä painoindeksin kehitystahdin mukaan huomioiden koko lapsuuden painoindeksin kehityksen.
Ketä tutkittiin?
Tutkimme Pohjois-Suomen syntymäkohortteihin 1966 ja 1986 osallistuvien lasten painoindeksikäyriä 3 kuukauden ikäisestä 16-vuotiaiksi asti. Kohorttiaineistoihin on yhdistetty tietoja muun muassa neuvolakäynneiltä sekä kouluterveydenhuollosta, joten osalla tutkittavista pituus- ja painotietoja oli runsaastikin saatavilla. Tämän tutkimuksen aineistoon rajattiinkin vain sellaiset henkilöt, joilla oli säännölliset pituus- ja painomittaukset saatavilla, eikä mittauksissa ollut yli viiden vuoden pituisia taukoja. Näin ollen reilusta 20 000 kohorttilaisesta lopulta tutkittiin reilun 6 000 lapsen painoindeksin kehitystä.
Miten tutkittiin?
Tilastotieteessä on suuntaus, jossa analysoidaan funktiomuotoista dataa yksittäisten havaintopisteiden sijaan, englanniksi functional data analysis (FDA). Tutkimuksessa hyödynnettiin FDA-viitekehystä, eli lasten painoindeksikäyrät ajateltiin painoindeksifunktioiden havaintoina. Painoindeksifunktiossa x-akseli kuvastaa lapsen ikää ja y-akseli lapsen painoindeksin tasoa.
Jokaiselle kahden painoindeksifunktion parille (lapsi 1 – lapsi 2, lapsi 1 – lapsi 3, lapsi 2 – lapsi 3 jne.) laskettiin vaihe-ero, jonka voidaan ajatella kuvaavan sitä, kuinka hyvin funktiot ovat keskenään kohdistetut iän suhteen. Täydellisesti kohdistetut funktiot olisivat täysin samassa linjassa, eli ainoa ero mikä niiden kesken olisi havaittavissa, ovat mahdolliset erot painoindeksin tasolla. Esimerkiksi huippu- ja notkokohdat osuisivat samaan ikään x-akselilla, mutta eivät välttämättä yhtä korkealle y-akselilla.
Näitä vaihe-eroja käytettiin klusterianalyysissä painoindeksikäyrien erilaisuuden mittana. Klusterianalyysin tavoitteena on muodostaa ryhmiä, joissa yhden ryhmän sisäiset objektit, tässä tapauksessa painoindeksikäyrät, ovat keskenään mahdollisimman samankaltaisia ja ryhmien välillä taas mahdollisimman erilaisia.
Mitä löydettiin?
Painoindeksikäyrien ryhmittelyssä havaittiin kolme erilaista ryhmää sekä tytöillä että pojilla. Erot ryhmien välillä liittyivät käyrän kehitykseen ajan kuluessa, eivätkä niinkään painoindeksin suuruusluokkaan. Suurimmassa ryhmässä painoindeksikäyrä noudatti muotoa, joka edustaa tyypillistä lapsuuden painoindeksikäyrän muotoa. Tämä on muoto, joka on ollut tutkijoiden tiedossa jo pitkään: ensin painoindeksi kasvaa nopeasti noin 9 kk ikään asti, jonka jälkeen käyrä lähtee laskuun. Lasku pysähtyy noin 5–6 vuoden iässä, ja lähtee sitten taas kasvuun kohti aikuisuuden painoindeksin tasoa. Tällainen painoindeksin kehityskulku havaittiin noin puolella lapsista.
Seuraavaksi suurimmassa ryhmässä vauvaiän painoindeksin kasvu ja sitä seuraava lasku tapahtuivat rajummin kuin edellä. Tämän jälkeen painoindeksi tyypillisesti ’laahasi’ matalalla jonkin aikaa, ennen kuin aikuisuuteen päättyvä kasvu taas alkoi. Tällainen käyrä havaittiin noin kolmanneksella lapsista.
Pienimmässä ryhmässä havaittiin samantyyppinen käyrän muoto kuin kaikkein suurimmassa, mutta käyrät eivät käyttäytyneet yhtä säännöllisesti eri vaiheissa. Noin joka seitsemännellä lapsella havaittiin tällainen painoindeksikäyrä. Kahta pienempää ryhmää ei ole aiemmin tutkimuskirjallisuudessa raportoitu lainkaan.
Entä sitten?
Tutkimuksessa havaittiin aiemmin raportoimattomia painoindeksikäyrän muotoja, jotka olivat verrattain yleisiä tutkitussa aineistossa. Lisäksi tyyppien yleisyydessä oli eroa syntymäkohorttien välillä, mikä voi viitata sukupolvien väliseen eroon painoindeksin kehityksessä. Toistaiseksi ei ole tietoa, vaikuttaako tietyllä painoindeksin käyrätyypillä kasvaminen myöhempään terveyteen.
Käyrä kuvaa painoindeksin kehitystä pidemmällä aikavälillä, josta voi olla hyötyä lihavuuden tai sen liitännäissairauksien taustatekijöiden ymmärtämisessä sekä mahdollisesti hoidon kohdennuksessa. Painon kertymiseen vaikuttavat muutokset kehossa alkavat jo ennen kuin paino nousee niin paljon, että esimerkiksi ylipaino havaitaan.
Kirjoittaja:
Anni Heiskala
Tämä tutkimus tehtiin osana laajaa eurooppalaista LongITools-tutkimushanketta.
Tutkimusjulkaisu: Heiskala, A. et al. (2025) Timing based clustering of childhood BMI trajectories reveals differential maturational patterns; Study in the Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986. International Journal of Obesity. https://doi.org/10.1038/s41366-025-01714-8
Terveyttä tutkimassa -blogissa kirjoitetaan väestöterveyden ja lääketieteen tutkimukseen liittyvistä aiheista sekä esitellään ja pohditaan ajankohtaisia aiheeseen liittyviä ilmiöitä. Kirjoittajina toimivat pääasiassa lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat.