Kam­pus­rat­kai­sut syn­ty­vät vaihe vai­heel­ta

Keskustakampus on yksi niistä toimista, joiden tarkoitus on varmistaa, että yliopisto voi hyvin vielä 2040-luvullakin.

Oulussa on oltava vahva yliopisto, jotta yrityksille riittää osaavaa työvoimaa ja kansalaisille on jatkossakin tarjolla korkeatasoista opetusta ja tutkimusuria myös pohjoisessa Suomessa.

Yliopiston elinehto on sen kyky houkuttaa opiskelijoita kotimaasta ja ulkomailta. Ilman opiskelijoita ei ole yliopistoakaan.

Opiskelijakyselyistä tiedämme, että nuoret valitsevat yliopistonsa kahta reittiä. Valitaan opintoala, katsotaan missä sitä voi opiskella ja asetetaan kaupungit mieluisuusjärjestykseen. Tai sitten valitaan ensisijaisesti kaupunki, jossa halutaan asua ja katsotaan mitä opintoaloja siellä on tarjolla.

Molemmissa valintareiteissä yliopiston ja opiskelukaupungin yhteisellä vetovoimalla on ratkaiseva rooli, erityisesti kotimaisille ja eurooppalaisille opiskelijoille, joilla ei ole lukuvuosimaksuja maksettavina ja vertailtavina.

Yliopisto-opiskelu on ainutkertainen oman elämän rakentamisen vaihe, jolloin opiskelupaikan valinnassa painaa yliopiston laadun ja maineen lisäksi myös opiskelijan hyvä sosiaalinen elämä ja ehkä tulevaisuuskin paikkakunnalla.

Monet kaupungit Suomessa haluavat olla Suomen paras opiskelijakaupunki. Kaupungin tekee opiskelijakaupungiksi se, että opiskelijat näkyvät ja kohtaavat niin arjessa kuin juhlassakin.

Nykyisellään opiskelijat eivät Oulussa juuri keskustassa näy. Monissa muissa kaupungeissa opiskelijat näkyvät katukuvassa arjessakin, parhaissa opiskelukaupungeissa suorastaan leimallisesti.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan missiossa, opiskelijan hyvä elämä, kiteytyy, mitä keskustakampuksella ja sen lähettyville syntyvällä opiskelija-asumisella tavoitellaan.

Yliopistomaailma on murrosvaiheessa. Digitalisaatio muuttaa opiskelua, työn tekemistä ja näihin liittyviä odotuksia. Työtä ja opintoja tehdään entistä useammista, vapaammin itse valittavista paikoista.

Yliopiston tilantarve vähenee, mutta kampusten tulee olla vetovoimaisia ja sijaita paikoilla, jossa ne ovat on saavutettavissa mahdollisimman helposti myös pyöräillen tai joukkoliikenteellä.

Tulevaisuudessa yliopisto palvelee opiskelevien nuorten ohella myös työssäkäyvää väestöä. Jatkossa yliopistolle palataan nykyistä useammin päivittämään tietoja tai oppimaan kokonaan uutta

Valmista mallia maailman parhaasta tulevaisuuden keskustakampuksesta ei ole, joten suunnittelutehtävä ei ole helppo. Siksikin suunnittelu on päätetty toteuttaa avoimesti ja osallistaen.

Avoimessa suunnittelussa on väistämätöntä, että suunnitelma kehittyy ja muuttuu.

Näin on myös keskustakampusprojektissa, johon liittyvää päätöksentekoa on tehty julkisesti niin esiselvitysvaiheessa kuin nyt käynnissä olevaa hankesuunnittelua aloitettaessa.

On paljon asioita, joita ei voida tai tarvitsekaan ratkaista juuri nyt. Esimerkiksi emme voi vielä tietää, kuinka paljon Oulun yliopisto loppujen lopuksi tarvitsee tilaa vuonna 2040. Nyt keskitymme suunnittelemaan kokonaisuutta, joka toteutettaisiin tämän vuosikymmenen puolella.

Yliopiston sijoittumisen tulevaisuuden suunnittelu lähtee yhteiskunnan pitkäaikaisesta kokonaisedusta. Me emme voi katsoa vain vaalikausien mittaisia jaksoja emmekä kiinnittää itseämme kiinteistöihin tai paikkoihin.

Tulevaisuusratkaisut on tehtävä niin, että Pohjois-Suomen pitkäaikainen etu toteutuu.

Emme voi kuitenkaan tehdä ratkaisuja huomioimatta vaikutuksia eri toimijoihin nyt. Yliopiston siirto herättää huolta kiinteistöjen omistajissa niiden arvon näkökulmasta. Samoin on hyvin ymmärrettävää, että kaupunginvaltuutetut kantavat huolta liikenteeseen liittyvistä investoinneista.

Huolien seuraus ei kuitenkaan voi olla se, että jätetään tekemättä ratkaisuja, joiden tekemättömyys muodostuu koko seudun kannalta ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi tulevaisuudessa.

Monet syyt perustelevat sitä, että toimintaa kehitetään nyt myös nykyisillä paikoilla niiden vahvuuksiin keskittyen. Toimintaa suunnitellaan jatkossakin siten, että yliopistolaisille ei synny laajamittaista liikkumistarvetta kampusten välillä kesken päivän ja poikkitieteellinen kohtaaminen säilyy edelleenkin vahvuutenamme.

Yliopiston suunnitelmissa tilatarpeet vuoteen 2040 asti ratkaistaan niin, että Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukset pysyvät ja keskustakampuksesta tulee koko yliopistoa yhdistävä ja vahvistava uusi elementti.

Jouko Niinimäki
rehtori, Oulun yliopisto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalevassa 9. joulukuuta 2020.