H2Go Investigate

OyKKK-MMI.

Työpaketissa selvitetään vedyn käytön soveltuvuutta, hyötyjä ja rajoitteita Suomen puolustuslogistiikassa. Koska Puolustusvoimien operatiivinen toiminta ja reserviläisten liikekannallepano perustuvat vahvasti siviiliyhteiskunnan alueellisen infrastruktuurin ja kaluston kehitykseen, ei siviililiikenteen muutoksia voida erottaa sotilaallisten toimintojen tarpeista. Vedyn arvioidaan olevan yksi todennäköisimmistä vaihtoehdoista fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi raskaassa liikenteessä, ja sen yleistyminen vaikuttaa suoraan puolustuslogistiikan mahdollisuuksiin ja rajoituksiin tulevaisuudessa. Projektipäällikkö Tuure Haarjärvi, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu.

OyKKK-MMI.

Tässä työpaketissa tutkitaan vedyn liiketaloudellista hyväksyttävyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen, laadullista tutkimusta ja käsitteellisen viitekehyksen kehittämistä. Työpaketti mm. osallistaa kansalaisia jakamaan mielipiteitään aiheesta kumulatiivisesti hankkeen edetessä sekä mahdollisesti soveltaa yhteiskehittämisen (co-design) menelmää hyväksyttävyyden edistämisessä. Tuloksia viestitään akateemisissa konferensseissa, julkisissa tilaisuuksissa ja mahdollisesti podcastissa. Tutkimus tukee vedyn liiketaloudellisen hyväksymisen edistämistä erityisesti mobiileihin tankkausratkaisuihin liittyen. Dosentti Mari Juntunen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

TST-CWC, M3S ja 6G.

Tavoitteena on arvioida liikkuvan vetytankkausaseman ja sen ekosysteemin 5G/6G-teknologialle ja digitaaliselle hallintajärjestelmälle tuomia vaatimuksia. Työpaketti sisältää vetytankkausaseman toiminnallisuuteen ja optimoituun käyttöön tarvittavan sensoriteknologioiden ja data-analytiikan esiselvitystyön ja alustavan testauksen simulaatiolla sisältäen vetytankkausaseman tiedonkäsittelyn ja –siirron, sekä mahdollisesti tekoälyn hyödyntämisen optimoituun vetytankkauspalveluun. Lisäksi yhdessä työpaketti 1 ja 5 kanssa selvitetään sitä, miten näitä teknologioita voidaan hyödyntää vetytalouden ja huoltovarmuuden tarpeisiin. Yhdessä työpaketti 2 ja 5 kanssa kartoitetaan potentiaalisia kaupallisia toimijoita, jotka voivat investoida vetytalouden digitaalisiin palveluihin. 6G Testikeskus tukee liikkuvan vetytankkausaseman kehitystä tarjoamalla testausalustan sensoriteknologioille, data-analytiikalle ja tekoälyratkaisuille. Testikeskuksessa voidaan arvioida eri verkkoratkaisujen roolia sekä reunalaskennan hyödyntämistä palvelujen optimoinnissa ja turvallisuudessa. Tutkimuspäällikkö Risto Jurva, 6G-tutkimus ja professori Tero Päivärinta, M3S

Väylätekniset ja liikenteelliset vaatimukset (TTK-Väylät): Työpaketissa selvitetään vetytankkausasemien vaikutukset liikennejärjestelmään ja yhdyskuntateknisiin vaatimuksiin. Skenaarioanalyysien avulla mallinnetaan asemien toimintaa, käytettävyyttä ja niiden vaikutuksia alueelliseen liikennejärjestelmään. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuteen ja EU:n AFIR-asetuksen velvoitteisiin (AFIR = Alternative Fuels Infrastructure Regulation). Tutkimusjohtaja Stefan Walter, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.

TTK-Tuta.

Selvitetään ja analysoidaan vedyn liikennekäytön arvoketjuja ja ekosysteemiä sekä markkinatilannetta Suomessa ja EU:ssa tunnistamalla kriittiset menestystekijät kannattavan ja skaalautuvan vetytankkausinfrastruktuurin kehittämiseksi. Näiden tulosten pohjalta mallinnetaan potentiaalinen vetytankkausasemien sijoittelu Pohjois-Pohjanmaalla, huomioiden liikennevirrat, infrastruktuuri, vedyntuotantolaitokset ja alueella käynnissä olevat vetytaloushankkeet kestävän ja tehokkaan jakeluverkon rakentamiseksi. Tutkimusjohtaja Pekka Tervonen, Tuotantotalous.

TTK-Mat.

Työpaketissa tutkitaan vedyn kuljetus- ja varastointimateriaalien ominaisuuksia erityisesti Suomen kylmissä olosuhteissa. Tavoitteena on lisätä tietoa teräsmateriaaleista, jotka liittyvät turvallisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon liikkuvassa vetytankkausinfrastruktuurissa. Työssä hyödynnetään huippuluokan laboratoriotutkimuksia ja se tarjoaa tietoa poliittisen päätöksenteon ja teollisuuden tarpeisiin. Professori Jukka Kömi, Materiaali- ja konetekniikka.