Kierrätyskelpoisen materiaalin tunnistamisen ja lajittelun ratkaisut
Rahoittajat
Projektin tiedot
Projektin kesto
-
Rahoittaja
Euroopan rakennerahastot - Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)
Rahoituksen määrä
39 442 EUR
Projektin koordinaattori
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Yksikkö ja tiedekunta
Yhteystiedot
Projektin vetäjä
Projektin kuvaus
KIMARA-hanke keskittyy kiertotalouteen siirtymisen edistämiseen selvittämällä kierrätyskelpoisten jätejakeiden tehokasta tunnistamista ja lajittelemista. Hankkeen kehittämisen kohteena on kiertotalous.
Hankeen tavoitteena on parantaa kiertotaloussektorin toiminta edellytyksiä Kainuussa ja mahdollistaa uusia investointeja. Kiertotalouden tarpeisiin hankkeessa selvitetään teollisen laadun omaavia ja käyttöön otettavia skaalautuvia mittausjärjestelmiä.
Hankkeen painopistealueen kohteena ovat materiaalitunnistamisratkaisut kierrätystekstiileille ja kerättäville muovilaaduille.
Tavoitteena on saada selville materiaalitunnistamisratkaisujen kyvykkyys lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä.
Kainuun kiertotaloussektorin tarpeisiin hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa mittalaite- ja järjestelmävalintoihin.
Hankkeessa tunnistettavien ratkaisujen ympärille kootaan jatkokehitystä varten soveltuva ekosysteemi.
Hankkeen toteuttaa Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö MITY Kajaanissa ja Kajaanin ammattikorkeakoulu KAMK. JTF-rahoitus tulee Kainuun liiton kautta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 80 K euroa.
Projektin tulokset
Kierrätysmateriaalin tunnistamisen ja lajittelun ratkaisut hankkeessa (KIMARA) on selvitetty tekstiili- ja muovikierrätysmateriaalien tunnistamiseen soveltuvia mittauslaitteita. Laitteistoja löytyy käsikäyttöisistä aina laboratoriolaitteistoihin saakka. Näiden mittalaitteistojen hintahaitari on muutamasta tuhannesta aina sataan tuhanteen euroon saakka, jolloin laitteistojen kyvykkyys vaihtelee vastaavasti. Manuaaliseen tunnistukseen verrattuna automatisoidun mittausteknologian käyttöönotto tuo lajitteluprosessiin lisää nopeutta, tarkkuutta ja lopputuloksena tasalaatuisempia tekstiilijakeita jatkokäsittelyä varten. Automaattilajittelujärjestelmien heikkous on puolestaan alkuinvestoinnin kalleus.
Kuluttajien tietoisuus tekstiilituotannon ympäristövaikutuksista lisääntyy vääjäämättä ohjaten asenteita ja ostopäätöksiä kohti kestävästi tuotettuja vaihtoehtoja. Tietoisuuden kasvamisen tuottama kasvava kysyntä saa suuret vaatebrändit muuttamaan tuotetarjontaansa vastaten tähän tarpeeseen. Toisaalta poistotekstiilien kierrätysasteen kannalta kuluttajilla on tärkeä rooli kierrätyksen ensimmäisessä vaiheessa toimittamalla käytöstä poistetut tekstiilit keräyspisteisiin. Tässä kohtaa kuluttajakäyttäytyminen määrittää kierrätyskelpoisen poistotekstiilin kohtalon, vaikka muuten kierrätysprosessi olisikin kunnossa uusiokäyttöön asti. Pakkausmuovien kierrätyksessä toistuu pitkälti samankaltainen kuvio kuin tekstiilikierrätyksessä.
Kartoitettaessa markkinoilla olevia materiaalien tunnistamiseen soveltuvia kaupallisia mittalaiteratkaisuja löydettiin useita laitekategorioita: käsikäyttöiset laitteet, laitemoduulit, siirrettävät laitteet ja laboratoriolaitteet. Näiden laitteiden hinnat vaihtelivat muutamasta tuhannesta eurosta lähes sataantuhanteen euroon. Mittalaitteistojen mittauskyvykkyys vaihteli vastaavasti. Suurin kategorian sisäinen vaihtelu löytyi liikuteltavien NIR-mittalaitteiden kohdalla. Uutena mahdollisuutena on älymatkapuhelimeen integroitu NIR-spektrikamera – tai tämä teknologia, jolla on potentiaalia muuttaa sekä tämän kategorian mittalaiterakentamista että kuluttajakäyttäytymistä.
Manuaaliseen tunnistukseen verrattuna automatisoidun mittausteknologian käyttöönotto tuo lajitteluprosessiin lisää nopeutta, tarkkuutta ja lopputuloksena tasalaatuisempia tekstiilijakeita jatkokäsittelyä varten. Automaattilajittelujärjestelmien heikkouksia taas ovat alkuinvestoinnin kalleus ja huollon vaativuus. Sekä nykyisten ja tulevien materiaalin tunnistus- että lajittelurobotiikka -toteutukselle tulee ottaa huomioon joustavuus niin laitteiston päivitykselle, kehitykselle ja skaalautuvuudelle. Myös joustava automatti- ja manuaalityövaiheiden yhteensovittaminen tilanteen ja toimijan tarpeiden mukaisesti on eduksi.
Kiertotalouden ekosysteemit kehittyvät vain, jos kaikki toimijat onnistuvat löytämään kiertotaloudelle liiketoimintaperusteen. Regulaation avulla voidaan kierrätysprosessit ohjata toimimaan halutulle kriittiselle tasolle, jonka jälkeen ne alkavat uusien käytäntöjen vakiinnuttua olla kannattavia. Tällä hetkellä odotetaan EU:n regulaation ja kansallisen lainsäädännön valmistumista.