Avajaisten juhlapuheet
Aloitan suoralla lainauksella Sanomalehti Kalevan pari viikkoa sitten julkaistusta pääkirjoituksesta. Se oli otsikoitu erityisen ilahduttavasti tähän tapaan: Oulun yliopisto pysynyt sitkeästi parhaiden A-ryhmässä.
Pääkirjoitus alkaa seuraavasti:
Kesän kuluessa Oulun yliopistosta on kuultu useita hyviä uutisia.
Suomen Akatemian haussa tutkimusrahoitusta tuli 15 miljoonaa euroa. Yliopiston tutkijoiden tieteellinen julkaisutoiminta on vahvistunut. Tämä vaikuttaa yliopiston rahoitukseen.
Yliopiston tutkimukset ovat saaneet hyvin näkyvyyttä – vaikkapa tutkimus kyttyrälohen vaikutuksista Tenon tilaan. Ensimmäiset yliopiston psykologian maisterit valmistuivat. Se helpottaa pohjoisen psykologipulaa…
En siteeraa pidemmälle, mutta pääkirjoituksessa mainittiin vielä useita merkittäviä yliopistomme onnistumisia ja läpimurtoja. Näinä globaalien haasteiden aikoina tällaiset sanat ovat erityisen mukavaa luettavaa.
Arvoisa ministeri Talvitie, juhlavieraat, tieteen ja sivistyksen ystävät, hyvät yliopistolaiset!
Lämpimästi tervetuloa Oulun yliopiston akateemisen lukuvuoden avajaisiin.
Warm welcome to the opening ceremony of this academic year.
Tämä hetki on joka vuosi yhtä hieno: olemme uuden edessä, uudet opiskelijat ovat aloittaneet, arki muuttuu monella loman jälkeen ja kuten hyvässä keski-iässä – elämää on takana, mutta myös edessä.
Aloitan pienellä yhteenvedolla, olkoon se eräänlainen tilannekuva.
Vuodesta 2010 vuoteen 2024 suomalaisissa yliopistoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet, samoin tutkintonsa kuudessa vuodessa suorittaneiden määrä. Oulun yliopistosta on monen muun yliopiston ohella tullut houkutteleva työpaikka henkilöstömäärillä ja työtyytyväisyyskyselyiden tuloksilla mitattuna.
Samaan aikaan vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien ja kirjojen määrä on suomalaisissa yliopistoissa paljon suurempi kuin ennen vuotta 2010, patenttien ja keksintöilmoitusten määrät ovat kasvaneet suorastaan räjähdysmäisesti. Kotimaiset yliopistot ovat saavuttaneet merkittäviä sijoituksia kansainvälisissä vertailuissa.
Oulun yliopisto on esimerkiksi arvostetussa Shanghai Rankingissa maailman parhaiden yliopistojen joukossa ja kotimaisista yliopistoista jaetulla toisella sijalla. Tämä on hieno saavutus, josta voimme olla ylpeitä.
Onnea ja kiitos teille kaikille, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi!
Samaan aikaan olemme eläneet, erityisesti viime vuodet, vaativia aikoja.
Valtion yliopistoille osoittaman perusrahoituksen määrä on laskenut. Globaalit haasteet ovat voimistuneet, ja sellainen geopoliittinen sekä taloudellinen vakaus, johon olemme tottuneet, on muuttunut, jopa murtunut.
Olosuhteet eivät ole olleet suotuisat suunnitella ja luoda tulevaisuutta.
Odotukset kasvusta yhdistettynä taloudelliseen nuukuuteen ei ole kestävää. Se, millaisessa taloustilanteessa tutkimus- ja opetustoimintamme yliopistoissa on, vaikuttaa lopulta jokaisen suomalaisen elämään.
Yliopistoissa luodaan kokonaisvaltaista kriisinkestävyyttä, sitä on tieto, ja rakennetaan innovaatioita, sitä on kehitys.
Ei pidä myöskään unohtaa kansallista tavoitettamme nostaa suomalaisten verrokkimaista jälkeen jäänyttä koulutustasoa. Haluamme kouluttaa entistä suuremman osan ikäluokasta, haluamme varmistaa vahvan perustutkimuksen sekä tutkimuksen kasvua innovaatioiksi ja taloudelliseksi pääomaksi koko Suomelle. Myös näillä toimilla tuemme hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä, mutta pelkkä hyvä tahto ei näihin toimiin riitä. Yhtälö vaatii toimiakseen riittävän yliopistojen perusrahoituksen.
Even in difficult times, dear guests, universities are up to the task – often even a step ahead. Education and culture build resilience and are a vital part of a sustainable society, comprehensive security, and a strong future, part of a strong Finland and a strong North.
We have many strengths in Oulu. For example, the supportive relationships between different actors, the determination to strengthen the funding base of science, and the multidisciplinary nature of our university, which offers a broad perspective on various challenges. These strengths create stability.
The University of Oulu is building the future and knows how to operate amidst changes. We want to succeed together.
Arvoisat yliopistolaiset, juhlavieraat, tieteen ja sivistyksen ystävät!
Aika, jota leimaavat monenlaiset kriisit, on myös täynnä suuria mahdollisuuksia. Yliopistoa, tiedeyhteisöä, tietoa, kriittistä ajattelua ja korkeaa koulutusta tarvitaan nyt entistä enemmän.
Oulun yliopisto on tunnustettu tutkimusyliopisto ja samalla erinomainen koulutusyliopisto. Koulutamme korkean profiilin osaajia laajasti niin Pohjois-Suomen tarpeisiin kuin koko maahan ja globaalisti.
Yhdessä pyrimme luomaan meiltä valmistuville korkeakoulutetuille parhaita edellytyksiä myös solmia työelämäsuhteita, saada tärkeitä akateemisten osaajien työelämätaitoja sekä konkreettisesti myös työpaikan alueeltamme tai polun vaikkapa yrittäjyyteen. Koulutuksen kehittämisessä tukena on Noste-ohjelma. Tiedekunnat ja tutkinto-ohjelmat ovat identifioineet tarpeita ja mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen ja näitä on yliopistonlaajuisesta kehitysohjelmasta pystytty rahoittamaan.
Oulun yliopistoyhteisönä me olemme sitoutuneet myös arvoihin, jotka vahvistavat jo itsessään resilienssiä: Luomme uutta, Kannamme vastuuta, ja Onnistumme yhdessä. Näiden arvojen mukaisesta työstä jaamme myös tänään tunnustuksia ja kiitokset.
We have great values guidelining our everyday work: We create new, we take responsibility, and we succeed together.
Arvostamme yhteydenpitoa ja henkilökohtaisesti pidän tärkeänä ylläpitää yhteisöllisyyttä sekä edistää myös opiskelijoille tärkeitä asioita päätöksenteossa kaikilla tasoilla.
Yhteistyö on voimaa eri toimijoiden kesken. Erityisesti nyt, konkreettisena asiana, toivon, että Oulun kaupungin päättäjät suhtautuvat vakavasti esimerkiksi kiinteistöstrategiamme toteuttamiseen ja että voimme yhdessä viedä Oulun uudelle tasolle modernina ja houkuttelevana, työelämän ja parhaiden ammattilaisten arjen tarpeet ymmärtävänä yliopistokaupunkina. Sillä ilman muuta - Oulu on kansainvälinen ja kehittyvä yliopistokaupunki.
Tieteen saralla teemme jatkuvasti työtä tulevaisuuden eteen. Juuri nyt suuria odotuksia on esimerkiksi terveysteknologian suhteen. Mitkä ovat tulevaisuuden kansainvälisiä läpimurtoja? Ehkä terveyttä parantavat ja prosesseja kehittävät monitieteiset innovaatiot?
Tehdään siis yhdessä töitä sen eteen, että saamme innovaatiotyön pysymään, ja jopa ylittämään, sen huipputason, jolla me jo Oulussa olemme.
Tässä yhteydessä mainitsen myös Pohjoisen ohjelman ja 6G-testikeskuksen. 6G-testikeskus keskittyy tulevaisuuden verkkoteknologioiden kehittämiseen. Keskus tukee yrityksiä ja tutkijoita tarjoamalla huipputason testausympäristön ja edistää yhteistyötä puolustus- ja siviilisektorin välillä.
Vahvuutemme on vetovoimaa tukeva yhteistyö. Yliopistomme tarjoaa tärkeää tutkimustietoa, josta on konkreettista hyötyä koko alueellemme.
Oulun ja Oulun yliopiston merkitys tulevaisuuden rakentajana globaalissa toimintaympäristössä on erittäin suuri.
Kansainvälistyminen on meille Oulun yliopistossa aina ennen kaikkea mahdollisuus. Emme voi olla yksin, vaan meidän on rakennettava yhteistyökumppanuuksia ja haettava vertailukohtia omasta osaamisestamme. Japani, Korea ja Intia ovat esimerkkejä yhteistyömaista, joiden kanssa tieteen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia – monia muita kumppanuuksia unohtamatta.
Geopoliittisten jännitteiden keskellä tieteen on yhä oltava avointa, mutta on tärkeää entistä selkeämmin tiedostaa ja tunnistaa myös riskien ja väärinkäytösten mahdollisuus. Meidän on pidettävä silmämme avoimina, oltava realisteja, mutta pidettävä samalla vapaan tieteen puolta.
Hyvät juhlavieraat, yliopistolaiset!
Yliopistodemokratia on olennainen osa yliopiston toimintaa. Moniäänisyys, erimielisyyskin, mutta yhteisen päämäärän ymmärtäminen vievät meitä eteenpäin. Hallintovaalit ovat juuri nyt käsillä, ja on tärkeää, että meillä on toimiva ja avoin yliopistodemokratia. Liian harvat ehdokkaat ja pieni äänestysprosentti eivät ole toivottavaa kehitystä. Kannustankin siis ylipistolaisia harkitsemaan ehdolle asettumista tai ainakin äänestämään yliopiston omissa vaaleissa!
I have visited every faculty over the past year and heard some really good questions at various staff events. Although I may not have been able to answer all the questions, interaction is important and it must continue. In your own roles, also promote smooth and respectful interaction.
One significant factor in the upcoming academic year is that Oulu will be the European Capital of Culture in 2026.
Me yliopistolaiset olemme mukana toteuttamassa onnistunutta juhlavuotta, kulttuuri- ilmaston muutosta, ja toivon, että osallistumme sankoin joukoin kulttuurielämyksiin ja varmistamme näin osaltamme elävän kaupunkikulttuurin jatkumisen myös juhlavuoden jälkeen.
Hyvät uudet yliopiston opiskelijamme, me olemme täällä kaikki teidän tukenanne. Kysykää, ihmetelkää, kyseenalaistakaa. Konkreettisesti apuanne ja vastauksia etsimässä ovat näitä Ask Me –kampanjan rintamerkkejä kantavat yliopistolaiset kampuksillamme.
Dear new students. Welcome. Please, make questions, notes and observations. We are all here to help you.
Eikä hätää, jos opintojen aikana tuntuu siltä, että suuntaa on etsittävä uudelleen. Suuntaa saa etsiä. En minäkään aloittaessani opintojani vielä tiennyt, että vuonna 2025 puhun tässä, kotiyliopistossani, teille rehtorina. Elämä on täynnä myös positiivisia yllätyksiä.
Toivotan omasta puolestani mitä parhainta intoa uuteen lukuvuoteen! Kiitos.
Arvon ministeri, rehtori, professorit ja muu juhlaväki
Minkälaiseen yliopistoon viime viikolla aloittaneet uudet opiskelijat ovat tulleet? Olemmeko ratkaisukeskeinen ja tulevaisuuteen katsova yliopisto? Sekä globaalit kriisit että Suomen taloudellinen tilanne vaikuttavat konkreettisesti myös täällä meidän yliopiston seinien sisällä.
Näiden lisäksi tapahtuu myös suuria harppauksia teknologisessa kehityksessä. Osaammeko yliopistoyhteisönä tarttua muutokseen ja muokata sen itsellemme hyödylliseksi, vai jäämmekö kehityksen jalkoihin?
Keskustelua tekoälystä on hallinnut liikaa ajatus siitä, että sillä voisi korvata korkeakoulutettujen ammattilaisten työn. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi itselleni historian opiskelijana on tuntunut ikävältä seurata keskustelua siitä, että meidän, historioitsijoiden, ammatit olisivat jollain tavalla tekoälyllä korvattavissa. Kone ei korvaa ihmisen, tutkijan, roolia, mutta tulevaisuuden tutkimus ja koulutus tulee olemaan väistämättä murroksessa.
Tekoälyn myötä rutiininomaiset työt vähenevät, mutta se myös luo uusia työpaikkoja ja ammatteja sekä muokkaa nykyisiä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että me yliopistona tunnistamme tämän ilmiön ja reagoimme siihen. Pelkkien tekoälyrajoitusten asettaminen ei ole keino, vaan on syytä opettaa opiskelijoita tekoälyn vastuulliseen ja luovaan käyttöön. On tärkeää, että opiskelijat oppivat jo korkeakoulussa sen, miten tekoälyä hyödynnetään, sillä se on jo iso osa työelämää.
In Finland, more international expertise is needed than ever before. Tuition fees have not reduced interest in Finland, but they do narrow the socioeconomic and geographical backgrounds of the students. This may weaken the long-term attractiveness of Finnish higher education if Finland becomes profiled only as a destination for the wealthy.
Although applications remain plentiful, problems arise at later stages, as the acceptance of offered study places and the number of students who actually start their studies have declined. In addition, Finland’s labor market needs international professionals.
Jos maksut sulkevat ovet monilta, osaajapula voi pahentua. Haluaako Suomi houkutella vain varakkaita vai kaikkia lahjakkaita opiskelijoita taustasta riippumatta? Meidän on siis syytä myös pohtia suomalaisen korkeakoulutuksen roolia globaalin eriarvoisuuden vähentämisessä.
Opiskelijoiden toimeentuloon on tehty ennennäkemättömiä leikkauksia. Samaan aikaan lainataakka on kasvanut hälyttävästi. Kymmenessä vuodessa yliopisto-opiskelijoiden keskimääräinen lainasumma on kasvanut yli 10 000 eurolla. Opiskelijat tietävät, että laina ei ole ilmaista rahaa. Monelle se on kuitenkin välttämättömyys elämisen kulujen kattamiseksi.
Niin sanottujen nollakorkojen aika on ohi, eikä se tule palaamaan. Yhdessä kasvaneiden lainasummien kanssa korot muodostavat merkittävän taloudellisen rasitteen, joka seuraa opiskelijoita vielä pitkään valmistumisen jälkeen. Alakohtaiset palkkaerot ovat suuria, ja työllisyystilanne on heikko jopa monilla aikaisemmin lähes varmasti työllistäneillä aloilla.
En voi väittää, ettei tämä tilanne huolestuttaisi itseäni myös henkilökohtaisesti. Kaikki nämä asiat heikentävät korkeakoulutuksen kiinnostusta nuorten keskuudessa.
Meidän yhteiskuntana tulisi varmistaa, että korkeakoulutus pysyy nuorille kiinnostavana vaihtoehtona, ja kaikilla on siihen aidosti mahdollisuus. Samoin kuin tarvitsemme Suomeen kansainvälistä osaamista, emme voi sulkea koulutuksen ulkopuolelle nuoria, jotka tulevat heikommasta taloudellisesta asemasta.
Koulutus ja osaaminen ovat Suomen tärkeimmät kilpailuvaltit. Ilman niitä, me ei tulla koskaan näkemään talouskasvua. On myös syytä tunnistaa, että tarvitsemme kaikkia aloja. On hyvin lyhytnäköistä rajata meidän osaamista vain niin sanottuihin taloudellisesti tärkeisiin aloihin.
Kaikkia aloja tarvitaan ja uusia innovaatioita syntyy monipuolisesti monilta eri aloilta. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ehkä tuota vientituloja, mutta ne ylläpitävät osaamista ja hyvinvointia. Monipuolinen elinkeinorakenne tekee Suomesta joustavamman ja kestävämmän kriiseille ja muutoksille.
Kaikki alat ovat arvokkaita, ja kaikki yksilöt yliopistoyhteisössämme ovat arvokkaita. Tuomme mukanamme erilaisia näkökulmia, ja täydennämme toistemme osaamista. Tulevaisuuteen katsova yliopisto on enemmän kuin osiensa summa, ja se kasvattaa opiskelijat löytämään omat polkunsa.