Antibiootit pelastavat kuolemalta, mutta vaikuttavat terveyteen pitkään – haittoja vähennetään tutkimalla taustalla olevia mekanismeja
Vastasyntyneitä suojataan Suomessa muita Pohjoismaita paremmin tuloksin B-streptokokin aiheuttamilta vakavilta sepsiksiltä, mutta se tehdään erittäin suurella määrällä antibiootteja, sanoo Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori Terhi Ruuska-Loewald. Osa lapsista saa ensimmäisen antibioottiannoksen jo synnytyksen aikana, jos äiti kantaa vastasyntyneelle henkeä uhkaavaa verenmyrkytystä aiheuttavaa B-streptokokkibakteeria.
"Raskauden aikana vastasyntynyt tälle bakteerille altistuessaan voi kehittää henkeä uhkaavan infektion. Tästä syystä syntymähetkellä annetaan äidille penisilliiniä ja niin estetään tämän B-streptokokin tartunta lapseen"
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, B-streptokokkitartunta seulotaan Suomessa kaikilta odottavilta äideiltä. Ruuska-Loewald pitää nykyistä hoitokäytäntöä välttämättömänä, sillä hedelmällisyysikäisistä naisista 25-30 prosenttia kantaa B-streptokokkibakteeria. Usein seulonnan positiivinen löydös tulee yllätyksenä.
Antibioottihoidon haittoja pyritään vähentämään tutkimalla antibioottien ja mahdollisten myöhempien terveyshaittojen välisiä mekanismeja.
Antibiootit ovat lisänneet elinajan odotetta kymmenillä vuosilla
Ruuska-Loewald puhui varhaisen elämän antibiooteista Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uusien professorien juhlaluennolla joulukuussa. Hän huomautti luentonsa alussa, että antibioottien voidaan perustellusti väittää olevan ihmisen tärkein lääketieteellinen keksintö: Syöpähoidot ovat lisänneet keskimääräistä eliniänodotetta kolmesta viiteen vuotta, antibiootit 20-30 vuotta. Eron taustalla on se, että antibiootteja tarvitaan kaikissa ikävaiheissa ja ne tukevat sairauksien muuta hoitoa.
"Ensimmäisenä elinvuotena, kun alkaa tulla tavallisia infektioita, lapsista 30-50 prosenttia hoidetaan antibiooteilla."
Professori Ruuska-Loewaldin tutkimusryhmät ovat osoittaneet, että syntymän aikainen antibiootti muuttaa lapsen mikrobiston kehittymistä merkittävästi. Hän vertaa, että tavallisessa alatiesynnytyksessä lapsen päämikrobisto, 70 prosenttia, tulee omalta äidiltä. Lyhytaikaisen antibioottipenisilliinihoidon jälkeen, äidiltä peräisin olevan mikrobiston osuus laskee 20-30 prosenttiin.
"Vaikutus on nopea ja se jatkuu aina yhden vuoden ikään asti."
Syntymän aikana saadun antibiootin vaikutus voi näkyä aikuisen terveydessä
Mahdollisesti synnytyksen aikaisten antibioottien vaikutus näkyy aikuisenakin. Ruuska-Loewald sanoo, että suurissa tutkimusaineistoissa näkyy synnytyksen aikaisen antibiootin yhteys autoimmuunisairauksien ja myöhempien infektiosairauksien riskiin, myöhempään ylipainoon ja allergisiin sairauksiin. Hän painottaa, että yhteys on osoitettu havainnollisessa tutkimuksessa, mutta kyse ei ole suorasta syy-seuraussuhteesta, vaan vielä huonosti tunnetuista mekanismeista.
Siksi varhaislapsuuden antibioottien vaikutusta myöhemmälle terveydelle selvitetään Oulun yliopistossa tutkimus kerrallaan.
"Jos emme ymmärrä vaikutusmekanismeja, antibioottihoidon haittojen vähentäminen on todella vaikeaa. Elämän alku on kriittinen mikrobiston muodostumiselle ja sen koostumus on todennäköisesti tärkeä lapsen myöhemmälle terveydelle."
Ruuska-Loewaldin tutkimusryhmien kiinnostus kohdistuu mikrobistoon ja mikrobiomiin, joka kattaa mikrobien sisältämän geeniaineistoin. Hän sanoo, että nykyisin tämän ymmärretään olevan elimistön yksi lisäelin: aikuiset kantavat kilosta kahteen kiloon bakteereja suolistossaan. Oulun yliopiston tutkimusnäytön perusteella bakteeriston tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat paikallisesti immuunijärjestelmään.
"Solujen tuottamat vesikkelit ovat bakteeriston perimäaineista kuljettavia nanopartikkeleita, jotka ovat todennäköisesti immunologisesti tärkeitä. Minusta ne ovat erittäin tärkeä hypoteesi sille, miten mikrobisto voi kommunikoida ihmiselimistön kanssa."
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Lue lisää aiheesta: Varhainen altistuminen antibiooteille yhteydessä suolistomikrobiston muutoksiin ja autoimmuunisairauksien riskiin lapsilla