“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen

Tornionlaakson nopeimmin kehittyvä matkailukohde on Aavasaksanvaara Ylitorniolla. Aavasaksa sijaitsee alle kahden tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä lounaaseen, noin 120 km päässä. Vaaralla on näköalapaikka jokilaakson kansallismaisemaan sekä suojeltu retkeilyalue, jonka toisella kyljellä sijaitsee myös pieni laskettelukeskus. Nyt vaaralle on noussut 80 uutta majoitusmökkiä sekä tuhatneliöinen päärakennus.

“Nopea matkailun kasvu tuo elinvoiman lisäksi mukanaan myös haasteita. Paikallisen ympäristön ja maankäytön yllättävien muutosten lisäksi hallitsematon matkailu aiheuttaa ruuhkautumista sekä asumisen ja palvelujen hintojen nousua”, kertoo Oulun yliopiston matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen.

Ilmiö on esimerkiksi Rovaniemellä näkynyt asuntojen hintojen nousuna ja huolena muun muassa terveyspalveluiden ja pelastuslaitoksen kapasiteetin riittämisestä.

“Matkailu luo tuloja ja uusia työpaikkoja, mutta ne eivät välttämättä kohdistu ensisijaisesti paikallisille ihmisille ja yrityksille. Matkailun välittämä kuva kohteesta voi myös erota merkittävästi paikallisväestön identiteetistä”, Saarinen jatkaa.

Paikallisten ääni on välttämätöntä saada kuuluviin jo matkailun kehityksen ensivaiheissa

Saarinen ja Oulun yliopisto koordinoi parhaillaan Tornionlaakson kulttuuri- ja luovan matkailun kehittäminen -hanketta, joka on osa suurempaa EU-rahoitteista, kansainvälistä CROCUS-hanketta. Hankkeen tavoite on kehittää ja rakentaa matkailua kulttuurisesti kestävällä tavalla yhdeksässä eri maassa. Tornionlaakso valikoitui hankkeen sijainniksi sen pitkän matkailuhistorian ja rikkaan rajat ylittävän paikallisidentiteetin perusteella.

“Tornionlaaksolaiset eivät halua Rovaniemen kaltaista joululla kaupallistettua massaturismia alueelleen”, kertoo projektissa paikallisten mielipiteitä kerännyt projektitutkija Iida Pyykkö Oulun yliopistolta.

Kesän ja syksyn aikana on järjestetty työpajoja paikalliselle väestölle niin Ylitorniolla kuin Ruotsin puolella Övertorneån kylässä. Työpajat ovat olleet avoimia kaikille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa Tornionlaakson tulevaisuuden matkailua – yrittäjille, yhdistystoimijoille, matkailun ja kulttuurin tekijöille.

Myös laajat kyselytutkimukset on tehty alueen asukkaille, matkailijoille ja yrittäjille. Paikalliset niin Suomessa kuin Ruotsissa suhtautuivat hyvinkin positiivisesti matkailun kehittämiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

“Paikalliset asukkaat ja yrittäjät on otettava osalliseksi matkailun kehitykseen mielellään jo alkuvaiheessa, jotta vältytään muualta maailmalta tunnetulta ilmiöltä, jossa paikallinen kulttuuri jää helposti massaturismin jalkoihin. Kestävä matkailu palvelee myös laajemmin alueen asukkaita ja elinvoimaa, ei yksinomaan turisteja tai muutamaa toimijaa”, Saarinen jatkaa.

“Tornionlaakso ei ole sama asia kuin harvaanasuttu Tunturi-Lappi poroineen ja huskyineen”

Paikalliset pitävät tärkeänä, että matkailua kehittäessä otettaisiin huomioon rajaseudun omaleimainen kulttuuri, joka ei ole sama asia kuin Tunturi-Lapin eksotiikka.

“Tornionlaaksoa myydään samoilla villin, harvaanasutun Lapin eksoottisilla mielikuvilla, poroilla ja huskeilla. Ne eivät ole totta. Ne peittävät alleen todellisen tornionlaaksolaisen kulttuurin, joka on erilainen ja arvokas. Meillä on uniikki kahden maan yhteen hioutunut kulttuuriperimä, jossa jaamme myös yhteisen kielen ja huumorin, sanoo työpajaan osallistunut paikallinen kulttuurihistorioitsija, näytelmäkirjailija, ja meänkielen tuntija Hannu Alatalo.

Paikallisilla on visioita ympärivuotiseen matkailuun, kuten rajanylittävien liikenneyhteyksien kehittämiseen sekä joenvarren virkistyskohteiden toteuttamiseen. Alueen nähtävyyksiä Kukkolankoskea, Luppion vaaraa sekä Aavasaksan vaaraa toivotaan myös kehitettävän. He peräänkuuluttavat paikallista, rajanylittävää kulttuuriperintöä sekä luontoa vaalivaa matkailua, josta sekä paikalliset että matkailijat hyötyvät - mutta jossa alueen sosiaaliset ja ekologiset kantokyvyt ovat huomioituna.

“Esimerkiksi kalastus on alueen merkittävä elinkeino, mutta myös matkailijoiden suuressa suosiossa. Asukkaat korostavat, että on tärkeää aktiivisesti ylläpitää joen kuntoa ja rajoittaa kalastusta tilanteen mukaan”, Pyykkö kertoo.

Viime aikoina paljon keskustelua ja huolta ovat aiheuttaneet tuulivoimaloiden rakennussuunnitelmat Tornionlaaksossa.

”Tuulivoiman rakentaminen tänne olisi katastrofi juuri nyt, kun turistit etsivät hiljaisia coolcation-kohteita. Tuulivoiman myötä esimerkiksi Pello menettäisi täydellisen asemansa matkailukohteena”, eräs vastaaja kuvailee.

Kulttuuri- ja luovan matkailun kehittämishankkeessa ryhdytään seuraavaksi suunnittelemaan alueellisia, rajan ylittäviä kulttuurimatkailureittejä ja -kohteita. Tämän tueksi tehdään kartoitus alueen kulttuuritoimijoista, jonka kautta on mahdollista koota yhteen alueen luovat osaajat. Tässä hyödynnetään jo aiemmin toteutettuja rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita ja työpajoja. Lisäksi huomioidaan alueen luonnonperintö; jos matkailija etsii Lapin rauhaa, tältä alueelta sitä voi aidosti löytää. Paikallisen vastaajan sanoin:

”Tornionlaakso ei ole pelkästään matkakohde – se on rakas koti monelle alueen asukkaalle. Liian kaupallinen ja liian lähelle tuleva turismi ovat tietyllä tavalla myös uhka.”

Fakta:

• Tornionlaakso (kutsutaan myös nimellä Tornionjokilaakso) kattaa Tornion- ja Muonionjoen varressa Suomen ja Ruotsin rajalla molemmin puolin jokia sijaitsevat kunnat. Suomessa Tornionlaakso kuuluu Lapin maakuntaan ja Ruotsissa Norrbottenin maakuntaan.
• Tornionjoki on Euroopan ainoa vapaana virtaava suurjoki ja samalla rajajoki Suomen ja Ruotsin välillä.
• Aavasaksan vaara Ylitorniolla sijaitsee noin kahden tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä lounaaseen (n. 120 km) noin kolmen tunnin ajomatkan (n. 200 km) päässä Oulusta nelostietä pohjoiseen.
• Aavasaksan Kruununpuisto on Lapin vanhin matkailukohde, jonne matkailijat ovat kiivenneet jo 1800-luvun lopussa ihastelemaan keskiyön aurinkoa. Etenkin 1950- ja 1960-luvuilla siellä pidettiinkin vuosittain suuri juhannusjuhla, jonne saapui joka vuosi tuhansittain ihmisiä. Aavasaksa on osa Struven ketjua, joka kuuluu Unescon Maailmanperintöluetteloon.
• CROCUS-hanketta koordinoi Aalborgin yliopisto Tanskasta, ja siinä on Oulun yliopiston lisäksi mukana kumppaneita eri puolilta Eurooppaa: Italiasta, Alankomaista, Sloveniasta, Bulgariasta, Kroatiata, Virosta sekä Unkarista. CROCUS-konsortio kattaa neljä EU:n makroaluetta: Itämeren alueen pohjoisessa, Alpit ja Tonavan alueen keskellä sekä Joonian- ja Adrianmeren alueen etelässä. Hankkeessa toimii kahdeksan living labia eli ns. Elävää laboratoriota, joissa tutkitaan, innovoidaan ja kehitetään syrjäseutujen rajat ylittävää matkailua.