Energiaremonteissa huomioitava sisäilma ja ilmastonmuutos – Miten rakennukset selviytyvät tulevaisuuden säässä?
Uusiin tutkimustuloksiin pohjautuen Oulun yliopiston professori Ulla Haverinen-Shaughnessy käsittelee kysymystä: Onko rakennusten korjaaminen terveellisiksi kannattavaa rakennusten käyttäjien, omistajien ja kansantalouden näkökulmista? Tätä pohditaan Rakennusfysiikka 2025 -seminaarissa 29.10. Tampereella.
Kahdessa uudessa Oulun ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa seurattiin energiaremonttien kokonaisvaikutuksia suomalaisiin kerrostaloihin mittausten ja asukaskyselyjen avulla jopa kymmenen vuotta remonttien valmistumisen jälkeen. Tulokset osoittavat, että hyvin toteutetut korjaustoimet eivät ainoastaan säästä energiaa, vaan voivat tuottaa huomattavia ja pitkäaikaisia hyötyjä asukkaille ja ympäristölle.
Tutkimustuloksissa nähtiin, että remontoidut rakennukset tarjosivat asukkaille parempaa lämpöviihtyvyyttä. Sisäilman olosuhteet pysyivät tasaisempina, ja vedon, kylmien pintojen sekä ikkunoiden huurtumisen kaltaiset ongelmat vähenivät. Asukkaiden tyytyväisyys asumisolosuhteisiin kasvoi merkittävästi ja itseraportoidut terveysindikaattorit paranivat.
Samalla rakennusten energiankulutus pieneni huomattavasti. Tarkempiin simulaatioihin valitussa esimerkkikohteessa ostetun energian käyttö väheni jopa 52 prosenttia. ”On tärkeää seurata rakennusten todellista energiankulutusta, sisäolosuhteita ja asukastyytyväisyyttä myös tehtyjen remonttien jälkeen”, Haverinen-Shaughnessy korostaa.
Tutkimuksissa nousivat esiin myös tehokkaimmat ratkaisut tulevia saneerauksia varten. Suomen ilmaston on mallinnettu lämpenevän ja muuttuvan kosteammaksi: sateet lisääntyvät, talvista tulee leudompia ja ulkolämpötila vaihtelee yhä useammin nollan molemmin puolin. Tämä kehitys lisää rakennusten ulkovaippoihin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja kasvattaa erityisesti kosteudelle alttiiden rakenteiden vaurioitumisriskiä. Tutkimuksissa tulevaisuuden ilmaston vaikutuksia kohderakennukselle tarkasteltiin Ilmatieteenlaitoksen laatimilla testivuosilla sekä VTT:n ja Tampereen yliopiston kehittämällä homemallilla.
Tutkimuksessa suositeltavaksi lisälämmöneristystavaksi nousi seinärakenteen ulkopuolinen eristysjärjestelmä. Ulkopuolinen lisäeristys ei vie arvokkaita sisätilaneliöitä ja mahdollistaa rakennuksen julkisivun uudistamisen sekä asumisen remontin aikana. ”Ratkaisu parantaa myös alkuperäisen rakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Sen sijaan sisäpuolelta tehty lisäeristys voi lisätä kosteus- ja homevaurioiden riskiä, erityisesti tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa”, selventää Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Santeri Schroderus.
Rakennuksen ulkopuolelle toteutettu 15 senttimetrin lisäeristys kosteusteknisesti toimivilla materiaaleilla vähensi vuotuista energiankulutusta 15 prosenttia. Samalla rakennusten hiilijalanjälki pieneni parhaimmillaan 2 900 kiloa hiilidioksidia vuodessa, johtuen pienentyneestä energiankulutuksesta. Takaisinmaksuaika vaihteli eri ilmastoskenaarioissa, ja oli alimmillaan 26 vuotta.
Uudet tutkimukset lisäävät ymmärrystä siitä, miten energiatehokkuustoimet vaikuttavat ihmisten elinympäristöön ja miten pysyviä hyödyt ovat. Tutkijat korostavat, että rakennussuunnittelun ja päätöksenteon tueksi energiasaneerauksia tulisi jatkossakin arvioida kokonaisvaltaisemmin, jotta asukkaiden ja ympäristön kannalta kestävästi hyötyä tuottavaa korjausrakentamista voidaan edistää järkevästi ikääntyneessä asuntokannassa.
Parhaillaan Pohjois-Suomessa kutsutaan myös pientaloja mukaan tutkimukseen, jossa mitataan energiaremontin vaikutuksia sisäympäristöön ja asumismukavuuteen.
Tutkimusartikkeli Long-term impacts of energy retrofits on indoor air quality and climate – Follow-up results of a sample of Finnish apartment buildings julkaistiin elokuussa Indoor Environments -tiedelehdessä
Syyskuussa julkaistu tutkimus Impacts of building energy retrofits on energy consumption, indoor environment, and hygrothermal performance in future climate scenarios on nähtävissä Energy and Buildings -tiedelehden verkkosivuilla
Tutkimukset tehtiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa projektia "Ympäristöä säästävät ja terveyttä edistävät rakennukset muuttuvassa ilmastossa: kustannusten ja hyötyjen vertailu".
Tuloksia esitellään osana Rakennusfysiikkaseminaarin Keynote-puheenvuoroa Tamperetalossa 29.10.2025.