Geodiversiteetin kartoitus puutteellista – uudet maiseman ja jopa maanosan kartoitusmenetelmät muistuttavat maankamaran merkityksestä luonnolle ja yhteiskunnille

Geodiversiteetti tarkoittaa maapallon pinnan monimuotoisuutta, joka on tärkeä osa luonnonjärjestelmiä. Maankäyttö, rakentaminen ja kaivostoiminta vaikuttavat geodiversiteettiin, mihin vasta viime aikoina on kiinnitetty huomiota yhteiskunnan eri alueilla.
Small flowers on a sandy slope.
Erilaiset maankamaran tekijät vaikuttavat kasveihin, eliöihin ja luonnonjärjestelmiin. Kuva on Rokua Geopark –alueelta. Kuva: Helena Tukiainen

Yksi maailman vanhimmista tiedelehdistä, Philosophical Transactions Of The Royal Society A, julkaisi 12.2.2024 teemanumeron, jonka tutkimuksista peräti neljä on johdettu Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksiköstä. Oulun yliopiston tutkijat tekevät kansainvälisesti merkittävää työtä geodiversiteetin havainnoinnin edistämiseksi, ja uudet kartoitusmenetelmät lisäävät tietoisuutta, palvelevat yhteiskuntaa ja auttavat suojelemaan myös geodiversiteettiä osana luonnon monimuotoisuutta.

Geodiversiteetillä tarkoitetaan maapallon pinnan ylä- ja alapuolista elottoman luonnon monimuotoisuutta, johon lukeutuvat esimerkiksi maaperä, kivilajit, pinnanmuodot ja vesistöt. Geodiversiteetti toimii biodiversiteetin alustana, ja mahdollistaa eliöiden ja ekosysteemien kirjon.

Geodiversiteettitietoa tarvitaan kestävään kehitykseen ja ratkomaan kiperiä kansanvälisiä ongelmia. Esimerkiksi akkumineraalien riittävyys, kestävä energiantuotanto ja luontokadon hidastaminen ovat kytköksissä maankamaran monimuotoisuuteen. Sen tärkeys on kuitenkin suurelta osin sivuutettu, mikä saattaa johtaa puutteelliseen keskusteluun ja päätöksentekoon esimerkiksi maankäytössä. Harvinaiset kivilajit ovat alttiita kaivostoiminnalle, ja liiallinen turismi voi aiheuttaa eroosiota herkissä ympäristöissä.

Biodiversiteetin tutkimisessa eliöiden luokittelujärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä, mutta elottoman luonnon osalta vastaava systematiikka on puuttunut. ”Laatimaamme taksonomiaa eli luokittelujärjestelmää voidaan hyödyntää geodiversiteetin havainnoinnissa eri puolilla maapalloa ja erilaisiin tarkoituksiin”, toteaa professori Jan Hjort.

Ensimmäisen kattavan luokittelujärjestelmän lisäksi tutkijat kehittivät geodiversiteetin kartoitusmenetelmiä eri mittakaavoihin: paikalliselle, maisema- ja jopa mannertasolle.

Rokua UNESCO Global Geopark -alueella testattiin maastotutkimuksin uutta paikallistason kartoitusmenetelmää. ”Melko yksinkertaisella tutkimusmenetelmällä voidaan kerätä tietoa luonnonsuojelun edistämiseen ja biodiversiteetin tutkimiseen”, täsmentää tutkijatohtori Helena Tukiainen. ”Maisematason tutkimuksessa vastaavasti kehitettiin geosuojelua tukevaa menetelmää”, täydentää yliopistotutkija Janne Alahuhta.

Eräs keskeinen puute geodiversiteettitiedon hyödyntämissä on ollut avoimen tiedon heikko saatavuus. Väitöskirjatutkija Maija Toivasen johtamassa tutkimuksessa laadittiin Euroopan kattava geodiversiteettiaineisto, jota voi vapaasti ladata ja hyödyntää: ”Kehitettyä menetelmää voitaisiin melko helposti soveltaa muidenkin maanosien elottoman luonnon monimuotoisuuden kartoitukseen.”

Tutkijoiden mukaan geodiversiteettitiedon huomiointi kasvaa yhteiskunnan eri alueilla. Esimerkiksi vastuullisten IT-alan yritysten ympäristöstrategioissa on jo linjauksia maametallien käytöstä tuotteissa.

Käsinkosketeltavien hyötyjen lisäksi geodiversiteetti tarjoaa ihmisille aineettomia ekosysteemipalveluja. Kauniit maisemat ovat usein ensimmäinen asia, jonka huomaamme luonnossa. Mielenkiintoiset maastonmuodot, kuten jääkauden muovaamat harjut ja jylhät vesiputoukset houkuttelevat matkailijoita pitkienkin etäisyyksien päästä. Monimuotoinen maankamara ja kauniit maisemat voivat myös tukea ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä.

Euroopan karttakuva

Esimerkissä geodiversiteetin kartoittaminen georunsautena 1-km ruuduissa Euroopassa. Georunsaus koostuu yksittäisten geologisten (kallioperä+maaperä), geomorfologisten ja vesistöihin liittyevien kohteiden määrästä ruudulla. Kuva Maija Toivasen johtamasta tutkimuksesta.

Uudet tutkimukset julkaistiin arvostetussa Philosophical Transactions Of The Royal Society A -tiedelehdessä 12.2.2024

  • Hjort J, Seijmonsbergen AC, Kemppinen J, Tukiainen H, Maliniemi T, Gordon JE, Alahuhta J, Gray M. 2024 Towards a taxonomy of geodiversity. Phil. Trans. R. Soc. A. https://doi.org/10.1098/rsta.2023.0060
  • Alahuhta J, García-Girón J, Hjort J, Salminen H, Tukiainen H, Heino J. 2024. Quantitative measurement of geodiversity uniqueness: research implications and conservation applications. Phil. Trans. R. Soc. A.https://doi.org/10.1098/rsta.2023.0056
  • Toivanen M et al. 2024. Geodiversity data for Europe. Phil. Trans. R. Soc. A. https://doi.org/10.1098/rsta.2023.0173
  • Tukiainen H, Maliniemi T, Brilha J, Alahuhta J, Hjort J. 2024 A framework for quantifying geodiversity at the local scale: a case study from the Rokua UNESCO Global Geopark. Phil. Trans. R. Soc. A. https://doi.org/10.1098/rsta.2023.0059

Oulun yliopiston maantieteellinen tutkimus

Viimeksi päivitetty: 15.2.2024