HPV-rokotteeseen liittyvästä papilloomavirusten tyyppikorvautuvuudesta saatiin vahvaa näyttöä laajassa suomalaistutkimuksessa

Oulun ja Tampereen yliopistojen tutkimus yhteistyössä Karoliinisen Instituutin kanssa osoittaa ensimmäistä kertaa, että ihmisen papilloomaviruksilla (HPV) esiintyy tyyppikorvautuvuutta: kun HPV-rokotusten seurauksena syöpävaaralliset HPV-tyypit väestössä vähenevät, ilmaantuu tilalle aikaisemmin harvinaisempia, vähemmän haitallisia virustyyppejä. Ilmiön tunnistaminen luo painetta uudistaa kohdunkaulan syövän seulontoja niin Suomessa kuin muualla maailmassa. 

Erittäin korkeatasoisessa Cell Host & Microbe -tiedelehdessä julkaistut tutkimustulokset vahvistavat, että HPV-rokote on tehokas tapa suojata väestöä HPV:n aiheuttamilta syöviltä, etenkin kun sekä tytöt että pojat rokotetaan.

Sama tutkimus osoittaa kuitenkin vääräksi tähän saakka vallinneen oletuksen, ettei ihmisen papilloomaviruksilla esiintyisi tyyppikorvautuvuutta HPV-rokotusten jälkeen. Tyyppikorvautuvuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa rokotusten seurauksena eniten syöpää aiheuttavat virustyypit häviävät, mutta lopulta korvautuvat väestössä vähemmän vaarallisilla virustyypeillä.

”Ilmiö perustuu siihen, että rokote tyhjentää etenkin nuoressa väestössä leviävän ja pitkäaikaisinfektiona syöpää aiheuttavan virustyypin ekologisen lokeron, joka tämän jälkeen vuosien aikana valintapaineen kautta täyttyy vähemmän haitallisilla virustyypeillä, joille rokote ei anna suojaa. On myös osoitettu, että nämä vähemmän haitalliset HPV- infektiot johtavat hyvin harvoin syöpään”, kertoo päätutkijana toiminut Ville Pimenoff Oulun yliopistosta.

Kohdunkaulan syövän seulontaohjelmaa muutettava

Tutkimus antaa näyttöä siitä, että HPV-rokotusten seurauksena papilloomavirusten dynamiikka väestössä muuttuu radikaalisti. Muuttunut tilanne luo paineita kohdunkaulan syövän seulonnan uudistamiselle.

Tulostemme pohjalta on selvää, että HPV-infektioiden aiheuttaman kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden seulontaa tulee muuttaa”, Pimenoff painottaa. ”Rokotetuille kannattaisi harkita joko harvemmin tehtävää seulontaa tai lopettaa rokotetuilta seulonnat kokonaan. Tulokset viittaavat siihen, että matalan riskin virusinfektiotapaukset lisääntyvät, mutta käytännössä nämä tapaukset eivät lisää yksilön HPV-infektioon liittyvää syöpäriskiä. Vielä julkaisematon jatkotutkimuksemme antaa tästä jo myös selkeitä viitteitä.”

Pimenoffin johtama tutkimus perustuu laajaan paikkakuntasatunnaistettuun HPV-rokotetutkimukseen, jossa yli 30 000 suomalaista tyttöä ja poikaa sai kaksivalenttisen HPV-rokotteen vuosina 2007 – 2008. Tutkimukseen liittyvää pitkäaikaisseurantaa on Suomessa tehty 33 eri paikkakunnalla jo yli 16 vuoden ajan.

HPV-rokote on osa Suomen kansallista rokotusohjelmaa. Rokote antaa suojaa erityisesti kohdunkaulan syöpää vastaan, mutta se tehoaa myös genitaalialueiden sekä suun ja nielun alueiden HPV-infektioiden aiheuttamiin syöpiin.

Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiö, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Suomen ja Ruotsin Syöpäsäätiöt, Suomen Akatemia, Karolinska Institutet Foundation sekä EU:n Horisontti 2020 -ohjelma.

Artikkeli: Pimenoff VN. et al. Ecological diversity profiles of non-vaccine-targeted HPVs after gender-based community vaccination efforts. Cell Host & Microbe 31 (2023) pp. 1921-1929. Linkki artikkeliin

Viimeksi päivitetty: 9.11.2023