Ilmastonmuutospuhe kyllästyttää nuoria, mutta saa aikaan myös tekoja

Nuoret pitävät ilmastonmuutokseen vaikuttamista tärkeänä, mutta heillä on epäuskoa sekä omiin että Suomen vaikutusmahdollisuuksiin. Monet kokevat, että ilmastonmuutoksesta puhutaan kouluissa liikaa. Puheen sijaan he kaipaavat konkreettista tietoa siitä, mitä voisivat itse tehdä.
Image

Lähes kaksi tuhatta (N=1889) Pohjois-Pohjanmaan lukiolaista vastasi Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin toteuttamaan kyselyyn, jolla selvitettiin lukiolaisten valmiutta ilmastotekoihin. Lukiolaisten vastaukset antoivat läpileikkauksen siitä, millaisella mielellä alueen nuoriso kohtaa ilmastokriisin haasteet.

Näin lukiolaiset vastasivat:

  • Oulun lukiolaiset ovat valmiimpia ilmastotekoihin kuin maakunnissa asuvat
  • Moni lukiolainen ei halua vaikuttaa koulukavereihinsa ilmastoasioissa
  • Tytöt olivat merkittävästi halukkaimpia toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi yhteiskunnallisin keinoin
  • Lukiolaiset ovat valmiita muuttamaan omia kulutustottumuksiaan tai kouluruokailua ilmastoystävällisemmäksi
  • Lukiolaiset eivät ole valmiita luopumaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista.

Nuoret kritisoivat muiden kulutustottumuksia, kuten pikamuotia, kun taas omaa matkustamista oikeutettiin eri syillä, esimerkiksi matkustamisen tuoman ilon vuoksi. Ilmastovastuullisuutta ilmentävien vastausten yhteydessä lukiolaiset nostivat esille ilmastoystävällisyyden lisäksi myös muita syitä valintoihinsa, kuten taloudelliset tekijät.

Lukiolaisten vastauksissa saattaa heijastua heidän omat vaikutusmahdollisuutensa. Nuoren voi olla helpompi vaikuttaa siihen, mitä ostaa kaupasta kuin perheen lomakohteen valintaan.

Tytöt korostivat vastauksissaan luonnonsuojelua ja konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pojat painottivat taloudellisia näkökulmia ja katsoivat, että sekä poliittisilla puolueilla että rikkailla ja vaikutusvaltaisilla henkilöillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset kannattavat innokkaasti ilmastotoimia omissa kouluissaan etenkin silloin, kun mainitut toimet eivät vaadi heiltä itseltään konkreettisia toimia. Esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkaampien laitteiden hankintaa ja yleistä ilmastonmuutoksen näkyvyyden lisäämistä kannatettiin. Valmius vaikuttaa ilmastosyistä muihin ihmisiin, kuten koulukavereihin sekä valmius antaa palautetta eri tahoille ilmastosyistä oli kuitenkin alhaisempi.

Toivoa antaa, että nuoret olivat suurimmilta osin myönteisiä ajatusta kohtaan, että heidän omasta koulustaan kehitettäisiin edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Yli puolet Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisista kertoi olevansa melko tai erittäin valmiita koulunsa kehittämiseen.

Lukion uusi opetussuunnitelma vaatii pureutumista ilmastokriisiin, joten lukiokentällä on paljon pohdittavaa siinä, miten ilmastotyöstä saadaan informatiivista, helppoa ja suosittua. Tutkimustulosten pohjalta näyttää perustellulta, että ilmastonmuutosta käsiteltäessä lukioissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota ilmasto-opetuksen suunnitelmallisuuteen ja laadun parantamiseen. Kaipaavatko lukiolaiset rakenteellista muutosta uskoakseen, että voivat vaikuttaa yhteisönä ilmastonmuutoksen?

Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2020 Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä. Kyselyvastauksia on analysoitu kahdessa Oulun yliopistossa juuri valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa ja raportissa osana Opetushallituksen rahoittamaa Ilmastonmuutos lukioihin! -hanketta.

Lisätietoa:

Sari Harmoinen, koulutusdekaani, Oulun yliopisto, p. 050 5983175, sari.harmoinen@oulu.fi

Jussi Tomberg, projektipäällikkö, Oulun kaupunki, p. 044 7039186, jussi.tomberg@ouka.fi

 

Viimeksi päivitetty: 10.6.2021