Julkaisu: Maatalouden lanta- ja peltosivuvirtojen saavutettavuus kestävän biokaasutuotannon kannalta – paikkatietopohjainen tarkastelu Pohjois-Pohjanmaan eteläisessä osassa

Tutkija Anne-Mari Riikonen Kerttu Saalasti Instituutista selvitti, kuinka paljon maatalouden sivuvirtoja syntyy Pohjois-Pohjanmaan eteläisessä osassa ja kuinka saavutettavissa raaka-aine on biokaasulaitoksille. Tutkimus käsitti Nivalan, Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnat. Sivuvirroilla tarkoitetaan maataloudessa syntyvää sivumateriaalia: lietelantaa, olkia, nurmea ja pilaantunutta tai ylimääräistä nurmisäilörehua. Biokaasun tuotantoon soveltuvan lanta- ja peltobiomassan määrän arviointiin käytettiin kirjallisuutta sekä Luonnonvarakeskuksen tuottamaa Normilanta-mallia ja tuotantokasvien satotilastoja.
nainen näyttää kuvaa screenillä luentosalissa

Pohjois-Pohjanmaan eteläinen osa on merkittävää maatalousaluetta. Tarkastelualueella on noin 750 eläintilaa, joista 97 % on nautatiloja. Tilat tuottavat vuosittain noin 1 123 000 tonnia lietelantaa, joka onkin biokaasulaitosten pääsyötemateriaali. Hyödynnettäviä peltobiomassoja syntyy yli 10 000 peltolohkolla ja noin 38 360 hehtaarin alueella. Oljesta syntyvää peltobiomassaa on yhteensä 33 123 tonnia ja nurmesta 12 267 tonnia. Keskeinen kysymys on, riittääkö tämä syötemateriaali toimivien ja suunnitteilla olevien biokaasulaitosten tarpeisiin.

Tarkastelussa huomioitiin neljä alueella joko toimivaa tai suunnitteilla olevaa biokaasulaitosta. Toimivia laitoksia ovat Ojasaaren biokaasulaitos (kapasiteetti 35 000 t) ja Pyhäjärven Biokaasu Oy (5000 t). Suunnitteilla olevia laitoksia ovat Nivalassa Wega Groupin laitos (500 000–600 000 t) ja Reisjärven biokaasulaitos (n. 100 000–150 000 t). Paikkatietoperusteisen palveluanalyysin perusteella määriteltiin, miltä tiloilta ja peltolohkoilta biokaasulaitoksiin kerätään syötemateriaaleja laitosten kapasiteetin täyttymiseksi. Biokaasulaitosten palvelualueet eli etäisyys tiloihin, joista syötemateriaalia kerätään, vaihtelivat Ojasaaren biokaasulaitoksen 5 kilometristä Wegan 40 kilometriin.

Selvityksen tulos oli, että syötemateriaalia on alueella riittävästi biokaasulaitosten tarpeisiin. Koko tarkastelualueella syntyvästä syötemateriaalista biokaasulaitoksilla voidaan alueella käyttää n. 55 % eli 648 067 tonnia. Toisaalta hyödyntämättä jäävät tarkastelualueen reunoilla syntyvät sivuvirrat, joita on etenkin Kärsämäellä ja Haapaveden kunnissa. Alueen syötteestä pääosa eläinperäistä lietelantaa. Nurmen määrän lisäämisellä voisikin olla alueen biokaasun tuotannossa suuri rooli. Sen metaanintuotto lantaan verrattuna olisi moninkertainen, minkä vuoksi se olisi erinomainen syötemateriaali.

Julkaisu on tuotettu osana BIOTUTO-Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon -hanketta. Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, ja hankkeen osatoteuttajina ovat Oulun ammattikorkeakoulu, Jokilaaksojen koulutuskeskus JEDU ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry. Hanke on rahoitettu EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta – JTF.

Julkaisu:
Riikonen, Anne-Mari; Kotavaara, Ossi; Lehtinen, Ulla. Maatalouden lanta- ja peltosivuvirtojen saavutettavuus kestävän biokaasutuotannon kannalta – paikkatietopohjainen tarkastelu Pohjois-Pohjanmaan eteläisessä osassa. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 1/2025

Lisätietoja:
Heidi Pasanen, projektipäällikkö, BIOTUTO-hanke
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
heidi.pasanen@oulu.fi

Kuva: Ulla Lehtinen

Viimeksi päivitetty: 13.3.2025