Juomaveden epäpuhtauksien vaikutuksia raskauteen ja lapsen varhaiseen terveyteen selvitetään kansainvälisessä tutkimuksessa
Tutkimuksessa tarkastellaan juomavedessä esiintyviä haitta-aineita ja niiden seoksia. Kemiallisiin epäpuhtauksiin kuuluvat esimerkiksi PFAS-yhdisteet, lääkejäämät, torjunta-aineet ja pehmittimet. Biologisista epäpuhtauksista tutkitaan muun muassa bakteereita, viruksia, bakteriofageja sekä mikrobilääkeresistenssiin liittyviä geenejä.
Tutkijat selvittävät, miten juomaveden epäpuhtaudet kulkeutuvat raskaana olevan naisen elimistössä ja voivatko ne päätyä sikiöön. Samalla tutkitaan, miten altistuminen vaikuttaa äidin ja lapsen mikrobiomiin eli elimistössä elävien mikrobien muodostamaan kokonaisuuteen sekä mikrobilääkeresistenssiin.
”Juomavedessä esiintyviä epäpuhtauksia tarkastellaan usein yksi kerrallaan, vaikka todellisuudessa altistumme niiden seoksille. Haluamme selvittää, mitä kemiallisia ja biologisia epäpuhtauksia juomavedessä esiintyy Euroopan eri kaupungeissa ja mitä nämä yhdistelmät merkitsevät raskauden ja lapsen varhaisen kehityksen kannalta. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää juomaveden terveysriskien arvioinnissa ja haitallisten altistusten ehkäisemisessä”, kertoo Oulun yliopiston dosentti Ville N. Pimenoff, joka johtaa tutkimushankkeen Suomen osuutta.
Tavoitteena on saada uutta tietoa siitä, miten juomaveden kautta tapahtuva altistuminen liittyy sikiön kehitykseen, immuunijärjestelmän kehittymiseen ja lapsen varhaiseen terveyteen. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään mekanismeja, joiden kautta ympäristöaltistukset voivat muuttaa äidin ja sikiön mikrobiomeja.
Hanke perustuu laajaan ihmisen eksposomin tutkimuskehykseen. Eksposomilla tarkoitetaan ihmisen elämän aikana kohtaamien ympäristöaltistusten kokonaisuutta. Tietoa altistuksista saadaan muun muassa raskauden aikana toistuvasti kerättävistä biologisista näytteistä, kuten sylki- ja ulostenäytteistä sekä istukasta ja vastasyntyneen ensimmäisestä ulosteesta eli mekoniumista.
Kansainvälisen tutkimuksen avulla saadaan lisäksi tietoa siitä, kuinka juomaveden epäpuhtausprofiilit vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa ja millaisia mahdollisia terveysvaikutuksia eroihin liittyy.
Kolmivuotinen 1,3 miljoonan euron tutkimushanke toteutetaan vuosina 2027–2029. Hanke on saanut rahoitusta Suomen Akatemian ja EU:n Water4All-ohjelman vuoden 2025 Joint Transnational Call ”Water and Health” -hausta. Hankkeen englanninkielinen nimi on Drinking water derived chemical and microbial exposures and their impact on mother-fetus microbiome and resistome.
Konsortioon kuuluu viisi nuorta tutkijaa tutkimusryhmineen. Oulun yliopiston lisäksi mukana on tutkijoita Espanjan kansallisesta tutkimusneuvostosta CSIC:stä, Dresdenin teknillisestä yliopistosta, Trinity College Dublinista sekä Thessalonikin Aristoteles-yliopistosta. Tutkimus alkaa 1. maaliskuuta 2027.
Tutkimukseen haetaan väitöskirjatutkijaa vuosille 2027-2029.