Kauppakorkeakoulun akatemiahanke selvittää liiketoiminnan roolia kansallisen identiteetin kehittymisessä
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) yhteishanke Kansainvälinen yrittäjyys kansallisen identiteetin moottorina hyödyntää liiketaloustieteiden ja maantieteen teoriaa ja käsitteitä sekä historiatutkimuksen menetelmiä.
Suomalaisittain kolmea keskeistä toimialaa – metsäteollisuutta, design-alaa ja ICT-alaa – sekä niiden sisällä erityisesti kuutta yritystä tarkasteleva hanke pyrkii valottamaan erilaisia historiallisia kehityskulkuja ja tunnistamaan toimintamalleja, jotka rakentavat kansallista identiteettiä.
Globalisaatiosta kansallisvaltioiden renessanssiin
”Globalisaatio on määritellyt kansainvälistä liiketoimintaa vuosikymmeniä, mutta viime aikoina on alettu puhua kansallisvaltioiden renessanssista”, kertoo Tuija Mainela.
Mainelan mukaan tällaisissa tilanteissa kansallisen identiteetin merkitys kasvaa.
”Joitakin aikoja sitten helpostikin puhuttiin, ettei kansallisvaltioiden rajoilla ole niin suuresti väliä globaalissa liiketoiminnassa. Nykytilanteessa kansallisella identiteetillä ja sillä, mitä kukin yritys edustaa, voidaan odottaa olevan paljonkin merkitystä.”
Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti taloudellinen ja poliittinen eriytyminen.
”On tärkeää ymmärtää, miten liiketoiminta linkittyy kansalliseen identiteettiin ja kansainväliseen tekemiseen, koska olemme jälleen polarisoituneessa maailmantilanteessa”, Mainela jatkaa.
Akatemian rahoituspäätöksissä toimikunta kiinnitti erityistä huomiota tieteen uudistumiseen. Hankkeen keskeinen tutkimusilmiö on uusi: kansainvälisen yrittäjyyden ja kansallisen identiteetin välistä linkkiä ei ole aiemmin tarkasteltu tästä näkökulmasta ja yli 160 vuoden aikaperiodilla. Tämän vuoksi tutkimuksen lähestymistapa on monitieteinen yhdistäen liiketaloustiedettä, maantiedettä ja historiantutkimusta.
Toimialatutkimus tarjoaa kontekstin, jossa kohdeyritykset operoivat
Toimialoja tutkimalla pyritään ymmärtämään kontekstia ja tilanteita, joissa yritykset ovat erilaisilla geopoliittisilla ajanjaksoilla olleet. Toimialojen erityispiirteet tuovat oman ulottuvuutensa tutkimukseen.
”Esimerkiksi suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet vahvasti metsäteollisuuteen, kun taas design-alalla taiteellisten suuntauksien kehittyminen heijastuu yrityksiin”, Mainela kertoo. ”ICT-alalla erityisesti teknologinen kehitys määrittää yritysten toimintaa.”
Tarkastelluilta toimialoilta on valikoitu mukaan yrityksiä, jotka ovat vieneet toimintansa nopeasti kansainväliselle markkinalle. Arkistoaineistojen kautta selvitetään, mitä yrittäjät ja johtajat ovat kussakin tilanteessa pohtineet tehdessään ratkaisuja.
Aineistoa on kerätty jopa 150 vuoden takaa: analysoitavana saattaa olla esimerkiksi 1800-luvulla kirjoitettuja kirjeitä. Nuorin tarkastelussa oleva yritys on 35 vuotta vanha.
Tutkimus kasvattaa yritysten tietoisuutta kansallisesta roolistaan
Tutkimus auttaa yritysjohtajia ja yrittäjiä ymmärtämään oman, taloutta laajemman merkityksensä yhteiskunnallisessa kehityskulussa. Tutkimuksessa pyritään erityisesti valottamaan jokaista suomalaista koskettavaa roolia, joka liittyy kansallisen identiteettimme muodostumiseen yritystoiminnan kautta.
”Vihjeitä liiketoiminnan merkityksestä suomalaisuudelle antavat esimerkiksi sanonnat, joiden mukaan Suomen toinen jalka on metallia ja toinen puuta.”
Suomalaisten yritysten tekemät liiketoimintapäätökset voivat herättää suuriakin tunteita, sillä ne koskettavat identiteettiämme.
”Mielestäni on osuvasti ilmaistu, että kun Nokian matkapuhelinliiketoiminta myytiin, moni koki Suomen luopuneen kruununjalokivestään.”
Tuija Mainelalle myönnettiin 484 188 euron akatemiarahoitus hankkeelle Kansainvälinen yrittäjyys kansallisen identiteetin moottorina kesällä 2025. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja LUT:n monitieteisessä, nelivuotisessa yhteishankkeessa työskentelee yhteensä kymmenen tutkijaa kauppatieteen, maantieteen ja historiantutkimuksen aloilta.