Kauppatieteiden alumni rohkaisee opiskelijoita kokeilemaan yrittäjyyttä

Ukko Kumpulainen näkee kehittämässään kevytyrittäjyydessä mahdollisuuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Johtamisen opinnot täydensivät toimitusjohtajan ammattitaitoa.
Kauppatieteiden alumni Ukko Kumpulainen toimistolla

Vuonna 2013 Ukko Kumpulaiselle iski vastustamaton halu opiskella. Oulun yliopiston johtamisen tutkinto-ohjelma tuntui sopivalta, yleissivistävältä valinnalta. Laskutuspalvelu Ukko.fi oli perustettu kolmen muun osakkaan kanssa edellisvuonna, eikä firman pyörittäminen vienyt liiaksi aikaa. Pääkaupunkiseudulla ikänsä asunut Kumpulainen valitsi Oulun yliopiston osittain myös maantieteellisen sijainnin vuoksi.

”Halusin fyysistäkin etäisyyttä hektiseen Helsinkiin. Oulussa syke ja kiire tasaantuu”, Kumpulainen sanoo hymyillen.

Aloittaessaan opinnot Kumpulaisella oli takanaan ohjelmistotekniikan insinöörin ammattikorkeakouluopintoja. Työkokemusta oli karttunut myös esimiesasemassa toimimisesta.

”Tiesin jo tuolloin, että minusta ei tule maailman parasta koodaajaa, mutta että siitä olisi hyötyä, että ymmärrän jotain IT-alasta ja pystyisin puhumaan myös bisnestä.”

Ukko.fi on laskutuspalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi laskuttaa ja toimia yrittäjämäisesti. Idea syntyi omasta tarpeesta.

”Meitä oli useampi yrittäjä ja tarvetta erilaisille alihankkijoille, kuten graafikoille. Pähkäilimme, miksi kaiken paperityön pitää olla niin hankalaa. Aluksi tämä oli idea muiden joukossa, mutta se lähti nopeasti lentoon oikeanlaisella porukalla.”

Nyt Ukko.fi:llä on yli satatuhatta käyttäjää ja kuutisenkymmentä työntekijää.

Yrityksen toimitusjohtajana Kumpulaisen tehtäviin kuuluu sekä strategista suunnittelua että henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista.

Ukko.fi:n lanseeraamasta kevytyrittäjyydestä on nopeasti tullut suosittua Suomessa sekä tapa hankkia lisätuloja tai kokeilla yrittäjyyttä.

”Palveluun rekisteröityminen kestää kolme minuutta ja kuka tahansa voi tehdä sen.”

Opiskelija, kokeile yrittäjyyttä

Kumpulainen näkee kevytyrittäjyydessä mahdollisuuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.

”Ajattelen niin, että jokainen ihmisten itse tienaama euro vähentää sosiaaliturvan kustannuksia. Kun yrittämisen kynnys on matalalla, saadaan ihmiset töihin. Psykologinen puoli on tietysti merkittävä. Työnteko muodostaa merkityksen ja antaa tunteen siitä, että olemme yhteiskunnan jäseniä. Tällä on todella iso vaikutus ihmisen kokemaan merkityksellisyyteen, minäkuvaan ja hyvinvointiin.”

Kevytyrittäjyys voi olla myös keino päästä takaisin työelämään tai vaihtoehto sellaiselle, joka ei voi tai halua tehdä kokopäiväistä työtä.

Kuvion helppous mahdollistaa läpinäkyvyyden.

”Asiakas voi aina varmistua siitä, että verot on hoidettu ja alvit tilitetty niin kuin pitää. Pieniäkin summia laskutetaan palvelumme kautta, mikä kertoo mielestäni siitä, että se työ, mikä ennen jäi harmaan talouden puolelle, tulee nyt tätä kautta näkyväksi.”

Yhteiskunnan murroksessa syntyy myös uusia ammatteja.

”En olisi esimerkiksi itse vielä kymmenen vuotta sitten osannut ajatella, että e-urheilu voi olla jollekulle tänä päivänä ammatti.”

18-vuotiaana ensimmäisen yrityksensä perustanut Kumpulainen rohkaisee myös opiskelijoita yrittäjyyteen jo opintojen ohessa.

”En sano, että pitäisi tähdätä heti menestykseen. Kunhan kokeilee. Monella on nuorena se tilanne, että on aikaa muttei rahaa. Juuri siksi nuorena on hyvä tehdä ja kokeilla."

"Ainoa asia, mitä voit hävitä, on aikaa. Ja kuitenkin opit aina jotain.”

Yrittäjyyden kokeilemisesta on Kumpulaisen mukaan hyötyä, vaikkei koskaan ryhtyisi päätoimiseksi yrittäjäksi.

”Työntekijä, joka ymmärtää, mistä työn arvo muodostuu ja mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan, on työnantajalle erityisen arvokas.”

Oulu yhdisti porukkaa

Alun perin Kumpulaisella oli ajatus keskittyä rauhassa opintoihin Oulussa ja antaa muiden osakkaiden ottaa vastuuta firmasta.

”Aika pian huomasin, että suunnitelma oli tuhoon tuomittu. Se meni siihen, että kun muut naputtivat luennoilla muistiinpanoja, minä naputin koodia kasaan”, Kumpulainen nauraa.

Pendelöinnistä kahden kaupungin välillä tuli osa arkea. Tätä Kumpulainen ei ole kuitenkaan harmitellut.

”Väittäisin, että Oulun yliopiston etu on juuri siinä, että se kokoaa porukkaa eri puolilta Suomea. Syntyy ihan toisenlainen yhteenkuuluvuuden tunne."

"Nyt yksi opiskelukavereistani on meillä duunissa ja huomaan, miten Oulu yhdisti porukkaa.”

Sivuaineenaan Kumpulainen luki taloustiedettä ja yritysjuridiikkaa.

”Yritysjuridiikkaa voin suositella ihan kaikille, se oli todella mielenkiintoista. Kun ymmärtää edes vähän juridiikan päälle, siitä on hyötyä sekä työntekijänä että firman edustajana.”

Parasta opinnoissa oli Kumpulaisen mukaan itsensä altistaminen erilaisille näkemyksille.

”On aika tylsää opiskella jotain teoriaa siitä, mitä joku on jostain asiasta mieltä. Käytännössä se kuitenkin avaa ajatuksia uudenlaiselle ajattelulle. Opintojen alussa en päässyt läpi edes johtamisen perusopinnoista, koska olin eri mieltä asioista ja suhtauduin aiheeseen niin mustavalkoisesti. Opintojen loppua kohden opin arvioimaan sisältöä kriittisesti ilman, että minun tarvitsi itse olla asioista joko samaa tai eri mieltä.”

Kiireisen yrittäjäarjen keskellä Kumpulainen suoritti johtamisen kandintutkinnon.

”Sain lopulta tutkinnon tehtyä ja se oli täysin oululaisen elämänasenteen ansiota. Sain apua silloin, kun sitä tarvitsin. Täällä etelässä usein vedotaan siihen, että sori nyt on kiire, ja se on hyvä tekosyy olla paneutumatta toisen ongelmaan. Oulussa asenne oli, että ootappakö katotaan”, Oulun murteen sanastoa omaksi yllätyksekseen omaksunut Kumpulainen nauraa.

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Noora Palonen

Viimeksi päivitetty: 5.2.2021