Keskosena syntyneillä suurempi riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle nuorena aikuisena
Tutkijat seurasivat kansallisista rekistereistä kaikkien vuosina 1987–1990 syntyneiden suomalaisten päätymistä työkyvyttömyyseläkkeelle raskauden keston mukaan. 228 000 tutkittavaa seurattiin 16 ikävuodesta noin 32-vuotiaaksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kasvaa sitä suuremmaksi, mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi on syntynyt.
Tutkituista kaikkiaan neljä prosenttia sai seuranta-aikana eläkepäätöksen. Ennen raskausviikkoa 32 syntyneistä keskosista työkyvyttömyyseläkkeellä oli tarkastelujakson lopussa yli 17 prosenttia, raskausviikoilla 32–33 syntyneistä 8,8 prosenttia ja viikoilla 34–36 syntyneistä 5,7 prosenttia. Täysiaikaisina syntyneillä vastaava osuus oli 3,7 prosenttia.
Hieman suurentunut riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle havaittiin myös lähes täysiaikaisina viikoilla 37 ja 38 ja yliaikaisina syntyneillä. Tällä havainnolla voi tutkijoiden mukaan olla kansanterveydellistä merkitystä, sillä erityisesti lähes täysiaikaisina syntyneitä on väestössä paljon.
Eläköityminen suoraan oppivelvollisuusiän jälkeen oli yleisintä pienimpien keskosten ryhmässä. Heidän työkyvyttömyysriskinsä myös kasvoi muita ryhmiä nopeammin seurannan edetessä.
”Tulokset viittaavat siihen, että elämän varhaisvaiheiden tekijät voivat heijastua työkykyyn vielä aikuisuudessa. Samalla on kuitenkin tärkeää huomata, että valtaosa, yli 80 prosenttia, myös pienimpinä keskosina syntyneistä ei päätynyt työkyvyttömyyseläkkeelle seurannan aikana”, tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Päivi Oksanen Oulun yliopistosta sanoo.
Kaikkein ennenaikaisimmin syntyneillä työkyvyttömyyseläkkeen taustalla korostuivat erityisesti kognitiivisen kehityksen häiriöt sekä CP-vamma.
Keskosena syntyneiden suurentunut työkyvyttömyyden riski on havaittu aiemmin 1960–1970-luvuilla syntyneillä Ruotsissa ja Norjassa. Tuoreen tutkimuksen havainnot ovat merkittäviä, sillä vaikka raskauden seuranta ja keskosten hoito on vuosikymmenien aikana kehittynyt huomattavasti, 1987–1990 syntyneillä todetaan silti vastaava yhteys. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että hoito on jatkanut nopeaa kehitystään, eikä tuloksia voi suoraan yleistää nyt syntyviin keskosiin. Laadukas raskauden seuranta sekä synnytysten ja keskosten hoidon kehittäminen ovat tulosten valossa edelleen tärkeitä.
Terveydenhuollossa ei tunnisteta riittävän hyvin keskosuuden vaikutuksia
Tutkijat korostavat, että rekisteritutkimuksen tuloksia täydentämään tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten poikkeava raskauden kesto heijastuu toimintakykyyn koulussa ja työelämässä.
”Terveydenhuollossa ei välttämättä tunnisteta riittävän hyvin poikkeavan raskauden keston pitkäaikaisia ja monialaisia vaikutuksia, mikä voi johtaa siihen, että osa tuen ja hoidon tarpeista jää havaitsematta ja hoito ja kuntoutus aloittamatta”, Oksanen kertoo.
On tärkeä myös selvittää, miten varhaiset terveys- ja kehityshaasteet näkyvät koulutus- ja työelämäpoluilla. Esimerkiksi sairauspoissaolojen tutkiminen voi tarjota tietoa ongelmista työkyvyssä jo huomattavasti ennen mahdollista työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan komissio, Oulun yliopiston tutkijakoulu ja useat suomalaiset ja ulkomaiset säätiöt. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa yliopistojen profiloitumista tukevaa Health Dimensions -tutkimusohjelmaa.
Tutkimus Gestational age at birth and the risk of disability pension in early adulthood: a whole-population register study of people born in Finland in 1987–90 julkaistiin International Journal of Epidemiology -tiedelehdessä.