Kohti urbaaneja kestäviä elämäntapoja vuoteen 2030 mennessä liikkuvuutta tutkimalla
Hanke yhdistää liikkuvuuden mallintamisen, osallistavan kartoituksen ja hallinnon tutkimuksen menetelmiä tavoitteena edesauttaa liikkumistapojen muutosta yksityisautoilusta kestävämpiin liikkumismuotoihin, jotka tukevat terveellistä ympäristöaltistusta luontopohjaisten ratkaisujen avulla ja yhdistää kansalaisten todellisia liikkumismalleja kaupunkisuunnitteluun. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma edellyttää syvempää ymmärrystä siitä, miten kaupungeissa eletään ja miten tätä kaupunkilaisten tietoa voidaan yhdistää lainsäädännön, kaupunkisuunnittelun ja -politiikan käytäntöihin tukien nopeaa muutosta kohti hiilineutraaliutta ja ilmastokestävyyttä.
”Kehitämme hankkeessa tarkempaa analytiikkaa kaupunkien paikallisten liikennevirtojen ja kulkumuotojen analytiikkaan matkapuhelinten seurantadatalla. Haluamme mitata tarkemmin kevyen liikenteen infrastruktuurien vaikuttavuutta liikkumiseen sekä myös kunnossapidon merkitystä talvella. Pyrimme tunnistamaan kevyen liikenteen käyttäjäpotentiaalin datasta aikaisempaa tarkemmin”, kertoo Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Kotavaara toimii hankkeessa liikkuvuuden data-analytiikasta vastaavan työpaketin johtajana.
Hankkeessa tutkitaan eri tieteenalojen menetelmiä yhdistäen kaupunkien hiilineutraaliuden ja ilmastokestävyyden saavuttamisen mahdollisuuksia ja esteitä vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi yhteiskehitetään ohjauskeinovalikoimaa ja liiketoimintastrategioita, jotka edistävät kestäviä elämäntapoja tukevaa käyttäytymistä kaupungeissa. Hankkeessa tehdään neljä tapaustutkimusta, joiden avulla saadaan käytännön tietoa suomalaisista kaupungeista. Kaupungeiksi on valittu Helsinki, Espoo, Lahti ja Oulu. Näin voidaan suunnitella ja testata menetelmiä kooltaan ja väestöltään erilaisten kaupunkien ominaispiirteet huomioiden.
Hanketta johtaa meritoitunut professori Christopher Raymond Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutista (HELSUS).
”Meiltä puuttuu työkaluja, jotka auttaisivat kansalaisia ja organisaatioita navigoimaan kestävän kehityksen muutoksessa. Meidän on voitava tehokkaammin hyödyntää tietovarantoja ja luoda toimintamalleja, jotka voivat yhdistää monialaiset kestävän suunnittelun tarpeet paremmin tietojohtamisen avulla”, hän painottaa.
Alueellisen erinomaisuuden ryhmästä hankkeessa työskentelee paikkatietoon erikoistunut projektitukijana Marton Magyar. Liikkuvuusdatan työkokonaisuus tehdään yhdessä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön geoinformatiikan ryhmän kanssa, josta tutkimukseen osallistuvat yliopistonlehtori Harri Antikainen ja tutkijatohtori Terhi Ala-Hulkko.
”Puhelinten paikantamiseen perustuvan liikkuvuusdatan analytiikka tulee olemaan kiinnostavaa ja erittäin vaativaa, kuten aina kehittyvien ja kehitettävien menetelmien äärellä työskennellessä. Yhteistyö monialaisen konsortion kanssa on kiinnostavaa ja luo mahdollisuuden tuottaa hyödyllistä tietoa kaupunkisuunnittelun käyttöön, vaikka työ itsessään on tieteellisestä paikkatiedon perustutkimusta. Työskentely sekä kokeneiden että toisen nuorten tutkijoiden kanssa on kannustavaa,” Marton Magyar kuvailee.
Hankkeen liikkuvuusanalytiikan paikkatietomenetelmien rakentamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Telia Crowd Insights kehittäjien kanssa. Ensivaiheen menetelmien testaamisessa Oulun kaupunki tulee olemaan tiiviissä yhteistyössä erityisesti pyöräilyinfrastruktuurin ja pyöräilyn olosuhdetekijöiden vaikuttavuuden mittaamisen osalta.
Hankekonsortion yliopistot ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Oulun yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto. Mukana erittäin kattava yhteistyöryhmä on myös muita yliopistoja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia yhdessä European Union – NextGenerationEU instrumentin kanssa apurahanumerolla 352943.
Lue lisää hankkeen verkkosivuilta: https://transformative-cities.eu/fi/home-fi/