Kuka pelkää tekoälyä?

Yliopiston työryhmän ajatukset tekoälystä opetuksessa ja oppimisessa on tiivistetty linjapaperiksi.

Tukea opettajille, opiskelijoiden ottaminen mukaan, tietoisuus eettisistä kysymyksistä ja kriittisen ajattelun opettaminen. Muun muassa nämä nähtiin eväiksi, kun kymmenet kuulijat yliopistolla ja yli 200 etäkuulijaa kokoontuivat vapun alla pohtimaan tekoälyn kasvavaa jalansijaa korkeakouluopetuksessa.

”Tekoälyn käyttö edellyttää ennen kaikkea taitoa lukea sitä eli AI-lukutaitoa. Minua tekoäly on opettanut olemaan entistä luovempi. Olen esimerkiksi käyttänyt AI:tä elokuvaohjaajana. Elokuva on esitettykin ekaluokkalaisille”, kertoo Oulun yliopistossa opettajaksi opiskeleva Antti Kuusela.

”Minua huolestuttaa, kuinka nopeasti opiskelijat oppivat tekoälyn avulla vaikuttamaan opettajan tekemään arviointiin. Kehitys on hyvin nopeaa, ja uusia työkaluja julkaistaan jopa 50 päivässä. Tekoäly voi myös luoda epätasa-arvoisuutta opiskelijoiden ja työntekijöiden välille. Keskeisiksi nousevat muun muassa vuorovaikutustaidot ja kriittinen ajattelu”, toteaa kieli- ja viestintäkoulutuksen opettaja Magdalini Liontou.

Käyttötapoja yliopistoissa paljon

Marraskuusta alkaen maailmanlaajuista huomiota on herättänyt erityisesti Open AI:n palvelu ChatGPT, jonka kuka tahansa voi ottaa käyttöön ja joka antaa vastauksia monimutkaisiin ja laajoihinkin kysymyksiin vain sekunneissa.

Oulun yliopiston tilaisuudessa ajatuksiaan tekoälystä kertoi yrittäjyyden apulaisprofessori Mikko Rönkkö Jyväskylän yliopistosta. Hänen mukaansa ChatGPT:n käyttötapoja yliopistoissa on lukemattomia: esimerkiksi artikkelien luku ja tiivistäminen, pohjatekstin luominen halutusta aiheesta, tekstin uudelleenkirjoitus tai tiivistäminen, oikoluku ja PowerPoint-diaesityksen luominen.

”Tekoäly vastaa tällä hetkellä 90-prosenttisesti oikein monivalintakysymyksiin, joten se tulee aika lailla tappamaan kotikoneella tehtävät monivalintakokeet”, Rönkkö sanoo. ”Jos opiskelijan omaa tietämystä haluaa mitata, tehtävänannon pitäisi olla jotain hyvin paikallista, ajankohtaista tai analysointia vaativaa.”

Entä miten valtavan nopeassa kehityksessä pysyisi parhaiten mukana?

”Yliopisto voisi nimetä tietyt ihmiset seuraamaan alan kehittymistä ja tiivistämään sitä muille. Kannattaa myös kysyä opiskelijoilta, miten he hyödyntävät tekoälyä jo nyt.”

Kieltämisen ja rajoittamisen tie katsottiin nopeasti loppuun. Rönkön edustama Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu tiedotti tekoälyn sallimisesta tarjoamissaan opinnoissa jo tammikuussa. Käytännössä tekoäly kietoutuu nopeasti kaikkiin työvälineisiin ja kaikkeen ympäristössämme, joten siitä on mahdotonta pysytellä erossa.

Yksi kehitykseen voimakkaasti investoivista teknologiajäteistä on ChatGPT:n osaomistaja Microsoft, jonka ohjelmistot ovat myös Oulun yliopistossa käytössä.

”Yliopistolaisina saamme jokainen Viva-palvelun statistiikkaa työskentelystämme, ja myös kokousten litterointi kehittyy hitaasti mutta varmasti”, sanoo ICT-palvelupäällikkö Janne Suokas.

”M365-palvelussa tekoäly tekee ainakin erilaisia tekstien muotoiluja ja jäsennyksiä, käännöksiä ja tekstityksiä. Se auttaa yhteenvetojen tekemisessä, kirjoittaa puolestamme sähköpostit, luo ja muotoilee kuvat ja tekee artikkelit. Excelissä tekoäly huomaa trendipoikkeamia ja tekee ehdotuksia datan lajittelusta sekä tunnistaa numerot esimerkiksi kuvasta, joten enää ei tarvitse manuaalisesti syöttää lukuja taulukoihin. Osa näistä toiminnallisuuksista on jo olemassa, osa tulossa”, kuvaa digipedagogiikka- ja videopalveluja johtava Paula Vaskuri.

Linjaus tekoälyn käytöstä opetuksessa käyttöön elokuussa 2023

Monet yliopistot ovat julkaisseet omia linjauksiaan tekoälyn käytöstä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Myös Oulun yliopistossa ensimmäinen luonnos opetuslinjauksista on nyt valmis.

Luonnos linjaa muun muassa, että opettaja päättää tekoälyn käytöstä opintojaksolla. ”Hän voi linjausten puitteissa sallia, rajoittaa tai kieltää tekoälyn käytön sen mukaan, mikä on pedagogisesti tarkoituksenmukaista suhteessa tehtävän tai opintojakson oppimistavoitteisiin”, luonnoksessa lukee. Jaettu käsitys sallitusta ja kielletystä on tarpeen. Opettaja itse voi hyödyntää tekoälyä esimerkiksi opintojakson suunnittelussa, tehtävien koostamisessa ja arvioinnissa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY on ollut mukana luonnoksen valmistelussa.

"Monialaisessa yliopistossa tekoälyn rooli tulee olemaan moninainen. Tämän luonnoksen hengen voisi tiivistää sanoihin yhdenvertaisuus ja läpinäkyvyys. Suoran kiellon tai sallimisen sijaan linjaus ohjaa avoimeen keskusteluun kursseilla ja siihen, että tietämystä uusista työkaluista ja niiden mahdollisuuksista lisätään kaikille yhteisön jäsenille", sanoo OYY:n hallituksen jäsen Mikko Hakoniemi.

Henkilöstöllä on mahdollisuus kommentoida linjausta kevään aikana, jonka jälkeen valmisteluryhmä päivittää linjauspaperin. Yliopistomme linjaus tekoälyn käytöstä opetuksessa otetaan käyttöön elokuussa 2023, ja sitä tullaan jatkossa päivittämään tarpeen mukaan.

Itä-Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston, Suomen Koodikoulun, Joensuun Tiedeseuran ja Heurekan yhteinen Generation AI -hanke

Oulun yliopiston tekoälytutkijoita

Viimeksi päivitetty: 4.5.2023