Liikennemelu yhteydessä nuorten mielenterveyshäiriöihin

Environmental Research -lehdessä vastikään julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee pitkäaikaisen liikennemelun vaikutuksia mielenterveyteen lapsuudesta aikuisuuteen asti. Siinä havaittiin, että mielenterveyshäiriöiden riski kasvaa, kun liikennemelu kotiosoitteessa ylittää 53 desibeliä – rajan, jonka Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt turvalliseksi enimmäistasoksi.

Ympäristömelu on kasvava huolenaihe koko Euroopassa. Se voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin monin tavoin, esimerkiksi aiheuttamalla kuulovaurioita, unihäiriöitä, stressiä ja kognitiivisia ongelmia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet yhteyksiä myös mielenterveyden häiriöihin, mutta näyttö on toistaiseksi ollut niukkaa.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 114 000:n Suomessa vuosina 1987–1998 syntyneen henkilön tietoja. Kaikki heistä asuivat pääkaupunkiseudulla vuonna 2007. Seuranta alkoi heidän ollessa 8–21-vuotiaita ja jatkui keskimäärin lähes yhdeksän vuoden ajan.

Tutkittavien asuinpaikkoihin mallinnettiin vuosittainen keskimääräinen tie- ja raideliikenteen melutaso, ja mielenterveyshäiriöihin liittyvät tiedot haettiin terveydenhuollon rekistereistä. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin malleja, joissa huomioitiin sekä yksilö- että aluetason taustatekijöitä.

Tutkimus vahvisti WHO:n suosituksen, jonka mukaan liikenteen melutaso ei saisi ylittää 53 dB:n vuorokausikeskiarvoa. Tämän tason ylittyessä riski ahdistuneisuuteen ja masennukseen kasvaa.

“Ahdistuneisuushäiriöiden riski oli matalin, kun melutaso hiljaisemmalla puolella asuntoa oli 45–50 dB ja kasvoi, kun taso nousi yli 53–55 dB:n. Tästä tasosta alkaen melu muodostuu nuorille merkittäväksi psykologiseksi stressitekijäksi, riippumatta siitä, millä puolella asuntoa he nukkuvat”, tutkijatohtori Anna Pulakka kertoo.

Yhteys ahdistuneisuuteen oli erityisen selvä pojilla sekä henkilöillä, joiden vanhemmilla ei ollut diagnosoituja mielenterveyshäiriöitä.

Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Yiyan He korostaa, että havaintojen tulisi ohjata konkreettisiin toimiin melualtistuksen vähentämiseksi. Hän suosittelee muun muassa makuuhuoneen sijoittamista rakennuksen hiljaisemmalle puolelle, viheralueiden lisäämistä sekä liikenteen hiljentämistä esimerkiksi nopeusrajoitusten avulla.

Tutkimus tehtiin osana eurooppalaista LongITools-projektia.

Tutkimusjulkaisu: Yiyan He, Sylvain Sebert, Anna Pulakka et al. Residential exposure to traffic noise and incidence of depression and anxiety from childhood through adulthood: a Finnish register study Environmental Research, Volume 285, Part 2, 2025.