Masennus- ja ahdistusoireet lisäävät riskiä vapautukselle varusmiespalveluksesta
Tutkimus julkaistiin Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä ja se toteutettiin yhteistyössä Oulun, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä ODL Liikuntaklinikan kanssa. Tutkijat tarkastelivat masennus- ja ahdistusseulontakyselyissä havaittujen oireiden yhteyttä varusmiespalveluskelpoisuuteen ja itsearvioituun sosiaalisen vuorovaikutuksen.
Tutkimukseen osallistui 2614 nuorta miestä vuoden 2014 kutsunnoissa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Ylä-Lapin alueilla. Osallistujat vastasivat tutkimusta varten laadittuun kyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa terveyttä, mielenterveyttä, fyysistä aktiivisuutta sekä sosiaalisia taitoja. Sosiaalista vuorovaikutusta arvioitiin esimerkiksi kysymällä, kokevatko nuoret vaikeuksia huumorin ymmärtämisessä, ryhmäkeskusteluihin osallistumisessa tai kahdenkeskisissä keskusteluissa.
Vapautetuilla ja lykkäyksen saaneilla miehillä esiintyi enemmän masennus- ja ahdistusoireita kuin palveluskelpoisiksi todetuilla. Myös palveluskelpoisilla miehillä esiintyi oireita, esimerkiksi noin 12 prosentilla ilmeni vähintään lieviä ahdistusoireita.
”Tutkimuksen tulokset korostavat mielenterveyden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä varusmiespalveluksen suorittamisessa”, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Jan Silvala. ”Kyseessä on tiettävästi yksi ensimmäisistä tutkimuksista, jossa on osoitettu yhteys masennus- ja ahdistusoireiden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen välillä nuorilla miehillä. Aiemmassa tutkimuksessamme olemme lisäksi havainneet, että heikot kielelliset ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä palveluksesta vapauttamiseen tai sen lykkääntymiseen”.
Mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö ovat yleisimpiä syitä sille, miksi nuori jättää suorittamatta varusmiespalveluksen tai palvelus keskeytyy. Asevelvollisrekisterin mukaan viime vuonna yli puolella kutsunnoissa vapautetuista oli ongelmia mielenterveyden, päihteiden tai käytöksen kanssa. Nämä ongelmat ovat yleistyneet viime vuosina.
Silvala ehdottaa masennus- ja ahdistusoireiden seulontaa kyselyiden avulla osana kutsuntalääkärintarkastusta. Hänen mukaansa seulontaa tulisi tehdä nykyistä useammin, jotta voitaisiin tunnistaa oireilu ja ohjata nuoria ajoissa julkisten mielenterveyspalveluiden piiriin.
Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, kuinka mielialaoireista tai heikoista vuorovaikutustaidoista kärsivät nuoret miehet suoriutuvat varusmiespalveluksesta.
Tutkimus on osa Nuoret Pohjoisessa -hanketta, joka keskittyy nuorten miesten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, joihin puuttumalla voitaisiin tukea nuorten suoriutumista varusmiespalveluksessa.
Tutkimusjulkaisu: Silvala, J., Korpelainen, R., Koivumaa-Honkanen, H., Sirkiä, C., Parkkola, K., Yliherva, A., Taanila, A., & Hurtig, T. (2025). Self-reported depressive and anxiety symptoms associated with fitness for military service and social-communicative skills in young Finnish men. Nordic Journal of Psychiatry, 1–9.