Mikroyritysten liikevaihto ja henkilöstö on vähentynyt, mutta palveluvienti jatkaa kasvuaan

Mikroyritysten suurimpia ja viime vuosina kasvaneita palveluviennin toimialoja ovat tukkukauppa, liikkeenjohdon konsultointi sekä ohjelmistot ja näihin liittyvä konsultointi. Palveluviennin kuntakartalla voidaan nähdä keskittyminen Länsi- ja Etelä-Suomeen. Euromääräisesti EU-palveluvienti on suurempaa kuin tavaravienti. Oulun yliopiston kasvun johtamisen professori Matti Muhoksen mukaan mikroyritysten suoran viennin lisäämisessä on merkittävä käyttämätön kasvupotentiaali. Esimerkiksi Ruotsissa mikroyritysten väestöön suhteutettu vienti on moninkertainen Suomen vastaavaan lukuun verrattuna.

Toiminnan aloittaneita yrityksiä oli vuonna 2023 n. 36000, joka on 6000 edellistä vuotta vähemmän. Samaan aikaan noin 64000 edellisen vuoden mikroyritystä lopetti toimintansa. Muhoksen mukaan yritysten perustamistiheyden lasku on huolestuttavaa, koska Suomi on jo valmiiksi tällä mittarilla Pohjoismaita ja Viroa jäljessä.

Mikroyrityksiä on määrällisesti eniten kaupungeissa, mutta väestömäärään suhteutettuna mikroyritykset painottuvat useisiin pienempiin kuntiin ja maaseutumaisille alueille. Tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara korostaa, että mikroyrityksillä sekä niiden talouden ja työpaikkojen kehityksellä on paikoin suuri merkitys alueelliselle elinvoimalle maaseudulla, missä ei usein ole merkittävästi suurempien yritysten tai julkisen sektorin työpaikkoja.

Noin 13000 mikroyritystä sai yritystukia vuonna 2023, mutta valtaosa yritystuista kohdistui suuryrityksille.

Yritystuet ovat mukana MY Tilastoissa ensimmäistä kertaa. Mukana ovat valtion suorat yritystuet, verotuksen kautta toteutettavat tuet puuttuvat. Mikroyritysten yleisin tukimuoto ovat suora avustus ja korkotuki, joita myönnettiin niille yhteensä noin 184 miljoonaa euroa vuonna 2023. Takauksia mikroyrityksen saavat vain vähän. Vertailun vuoksi suuryrityksiä tuettiin suorilla avustuksilla ja korkotuilla noin 500 miljoonalla eurolla, sekä vastaavalla summalla takauksia.

Toimialoittain tarkasteltuna mikroyritysten joukossa suoria avustuksia saivat eniten ohjelmistot ja konsultointitoimiala. Korkotukea puolestaan sai eniten jätteen keruun, käsittelyn ja materiaalien kierrätyksen toimiala. Mikroyrityksille myönnetyt takaukset kohdistuivat kiinteistöalaan.

Yrittäjyyden apulaisprofessori Robert van der Have pitää mikroyrityksille myönnettyjen tukien tarkastelua tärkeänä: ”Koska mikroyrityksillä on suuri sosioekonominen merkitys niin työllisyyden kuin taloudellisen dynaamisuuden ja elinvoimapotentiaalin kannalta, olen innoissani tästä ensimmäisestä julkisen tuen kartoituksesta. Yritystukien rooli mikroyritysten kasvun edistäjänä on tärkeä tutkimusteema. On rohkaisevaa nähdä, että tuki näille yrityksille kohdistuu aloille, joilla on hyvä vientipotentiaali, sekä toimintoihin, jotka tukevat kestävää kehitystä.”

MY Tilastoja pääsee tarkastelemaan täällä.

Mikroyritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee alle 10 työntekijää, ja alle kahden miljoonan euron liikevaihto. Lisäksi yrityksen tulee olla omistussuhteiltaan riippumaton.

Yhteystiedot:
Matti Muhos, professori ja johtaja
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
matti.muhos@oulu.fi
0400 407 590

Robert van der Have, apulaisprofessori
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
robert.vanderhave@oulu.fi
050 436 1289

Tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara
Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti
ossi.kotavaara@oulu.fi
050 573 9124

Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels