Millainen on metalli- ja konepajateollisuuden tulevaisuus? Kerttu Saalasti -seminaarin puhujat esittäytyvät

Mari-Leena Talvitie

Mari-Leena Talvitie on oululainen kolmannen kauden kansanedustaja ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Talvitie toimii kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan Talvitie on ympäristötekniikan diplomi-insinööri Oulun yliopistosta. Talvitie toimii sivistysvaliokunnan jäsenenä ja on vuosina 2025-2027 Orpon hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri.

Puheenvuorossaan ”Pohjoisen Suomen menestymisen mahdollisuudet teollisuuden kestävän kasvun ja uudistumisen näkökulmasta” Talvitie kertoo Orpon hallituksen työstä teollisuuden vihreän siirtymän vauhdittamiseksi sekä Pohjoisen ohjelman ja teollisuuspoliittisen strategian valmistelusta. Pohjoisella ohjelmalla kartoitetaan pohjoisen mahdollisuuksia muun muassa turvallisuuden, teollisuuden, kestävän talouskasvun ja matkailun näkökulmista. Laadittava teollisuuspoliittinen strategia tulee puolestaan linjaamaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevia toimenpiteitä.

Orpon hallituksen tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden uudistumista kehittämällä vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä, sujuvoittamalla luvitusta ja kaksinkertaistamalla päästöttömän energiatuotannon määrä Suomessa. Tavoitteena on, että lisääntyvä sähkö käytetään viennin sijaan korkean jalostusasteen kuten hiilivapaan teräksen tuotantoon ja sen vientiin.

Jukka Kömi

Oulun yliopiston tervehdyksen Kerttu Saalasti -seminaariin tuo professori ja Materiaali- ja konetekniikan yksikön johtaja ja terästutkimuskeskuksen johtaja Jukka Kömi. Materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikön painopiste on lujien terästen valmistuksessa, ominaisuuksissa ja sovelluksissa sekä ajoneuvotekniikassa. Terästutkimuskeskus CASR:issa on yhdeksän eri tutkimusyksikön ja 140 tutkijan muodostama konsortio ja se kattaa koko Suomen terästutkimuksen.

”Olemme siirtymässä kohti vety-yhteiskuntaa ja terästeollisuudessa on menossa yksi suurimmista muutoksista ikinä. Meidän tehtävämme on tukea tätä muutosta omilla vahvuusalueillamme”, Kömi sanoo.

Kömin vetämänä kehitetään paitsi virtuaalivalmistusta ja uutta teknologiaa teräs- ja metalliteollisuudelle, myös uusia teräksiä ja terässovelluksia tulevan vety-yhteiskunnan tarpeisiin.

”Tuotamme ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä sovelluksia metalli- konepajateollisuuden ja loppukäyttäjien tarpeeseen”, Kömi kuvailee.

Harri Kulmala

Seminaarin ensimmäinen keynote-puhuja, teollisuustalouden tohtori ja tutkimusprofessori Harri Kulmala on toiminut DIMECC Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2008. DIMECC on yksi ensimmäisistä todella suuren volyymin teollisuusvetoisista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joita on toteutettu EU-maissa. Kulmala on osallistunut eurooppalaisen innovaatiojärjestelmän uudistamiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämiseen luomalla ja toteuttamalla uudenlaisia yhteiskehittämismenetelmiä.

”Tilastojen valossa näyttää siltä, että ne yritykset, jotka osallistuvat systemaattisesti uuden kehittämiseen yhdessä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, ovat keskimäärin nopeammin kasvavia ja kannattavampia kuin yritykset, jotka eivät osallistu. Syy-seuraus -suhdetta asiassa ei aineistojen perusteella voi väittää olevan, mutta on mahdollista, että kunnianhimoisimmat yritykset pitävät yhteiskehittämistä keskeisenä työkalunaan markkinoiden keskiarvoa paremmin menestymisessä. Markkinoiden muutosnopeusvaatimus on johtamassa siihen, että juuri mitään ei ehdi saavuttaa, ellei hae kumppaneita toteuttamaan innovaatiotoimintaa”, Kulmala sanoo.

Kulmalan mukaan koneenrakennuksessa ja metalliteollisuudessa näkyy tällä hetkellä kolme voimakasta kasvuinvestointeja keräävää kohdetta: Tekoälyn hyödyntäminen, 3D-tulostus ja automaatioasteen nosto jopa autonomisten järjestelmien tasolle.

”Näiden potentiaali on valtava ja suomalaisyrityksetkin ovat niihin tarttuneet perustaen näihin aiheisiin sekä temaattisia ekosysteemejä että suuria TKI-projekteja”, Kulmala kertoo.

Santeri Varis

Seminaarin toinen keynote-puhuja, lisäävän valmistuksen päällikkö Santeri Varis Andritz Savonlinna Worksiltä on ollut kehittämässä Suomen suurinta metallista 3D-tulostetta, paineastiaa. 300 kg painava paineastia on todennäköisesti myös Euroopan suurin.

”3D-tulostuksesta puhuttaessa ensimmäiset mielikuvat tuntuvat yleensä olevan joko autotallin perällä tapahtuvaa harrastamista yksinkertaisten muovitulosteiden parissa tai asiaan enemmän vihkiytyneiden keskuudessa teollisia komponentteja tehtynä muovi -tai metallimateriaaleista. Metsäkoneista, selluteollisuuden prosessilaitteesta tai laivan moottorista usein löytyykin se tulitikkuaskin, nyrkin tai jalkapallon kokoinen komponentti, jonka valmistamiseen on jo onnistuneesti hyödynnetty 3D-tulostusta”, Varis kertoo.

Variksen mukaan Suomen teollisuuden, etenkin metalliteollisuuden osalta, yksi yhteinen nimittäjä on kuitenkin tuotteiden suuri kokoluokka. Alan yritykset ovat suuresta kokoluokasta huolimatta alan jo tietyiltä osin omaksuneet 3D-tulostuksen yhdeksi valmistusmenetelmäksi joko avustaviin välineisiin tai jopa lopputuotteisiin asti.

”Maan rajojen sisältä on tuotettu pitkään laadukkaita tuotteita mm. metsä-, meri-, auto- ja energiateollisuuden tarpeisiin, unohtamatta lukuisia muita ansioituneita metalliteollisuuden toimialoja. Kun ajatellaan oikeasti suuresti, eivät uusista menetelmistä saavutetut edut rajoitu pelkkiin suoriin kustannus- ja aikahyötyihin, vaan jopa suurempi vaikutus tulee välillisesti koko valmistusprosessin muutoksesta”, Varis kertoo.

Antti Järvenpää

Tulevaisuuden tuotantoteknologioiden (FMT) -tutkimusryhmän tutkimusjohtaja, TkT Antti Järvenpää Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista pohjustaa Kerttu Saalasti -seminaarin paneelikeskustelun otsikolla ”Digitalisaatio ja lisäävä valmistus teollisuuden uudistajana”. Hän valottaa mm. 3D-tulostuksen uusia mahdollisuuksia. Yksi niistä on ortopedisten implanttien valmistus.

”Lääketieteessä menetelmää on toistaiseksi käytetty jonkin verran muun muassa hammaslääketieteessä ja instrumenttien valmistuksessa. Uusia 3D-tulostuksen sovellusmahdollisuuksia tarjoaa vaativien ortopedisten implanttien valmistus, jossa tällä haavaa joudutaan käyttämään standardikokoisia koneistettuja implantteja ilman mahdollisuutta potilaskohtaiseen räätälöintiin”, Järvenpää kertoo.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja Costa Rican Institute of Technology kehittävät parhaillaan 3D-tulostusmenetelmää potilaan huomioiviin yksilöllisiin tarpeisiin.

Järvenpään mukaan Suomessa on perinteisesti valmistettu korkealaatuisia tuotteita materiaalien laatuun, suunnittelu- ja valmistusosaamiseen nojaten. Uusi tieto ja uudet teknologiat mahdollistavat entistä parempien materiaalien kehittämisen, materiaaliominaisuuksien tehokkaamman hyödyntämisen lopputuotteiden ylivoimatekijöinä sekä kestävän kehityksen. Toisaalta metalli- ja konepajoilla prosessien koneellistaminen ja automatisointi mahdollistavat jo tänä päivänä globaalisti kilpailukykyisen tuotannon.

”Teräkset ja muut metalliset materiaalit ovat kestävää tulevaisuutta. Teräs on materiaalina täysin kierrätettävä, erityisen hyvät käyttö- ja valmistettavuusominaisuudet omaava kilpailukykyinen materiaali. Pohjoismaat ovat olleet maailmanlaajuisesti edelläkävijöitä myös vihreän teknologian käyttöönotossa. Pohjois-Pohjanmaan alue on kunnostautunut isossa mittakaavassa vihreän teräksen valmistuksen kehittämisessä. Uuden sukupolven teräkset mahdollistavat entistä kevyempien ja kestävämpien rakenteiden valmistuksen”, Järvenpää sanoo.

Kari Vimpari

Miilumachine Oy:n toimitusjohtaja Kari Vimpari osallistuu Kerttu Saalasti -seminaarin paneeliin. Hänen päävastuualueensa Millumachinessa on prosessien sekä henkilöstön osaamistason kehittäminen. Tehtävänä on tunnistaa mm. sarjatuotantovaatimukset ja kouluttaa henkilöstö sekä nostaa automaatioastetta uusien investointien kautta.

”Metalliteollisuuden työpaikat ovat monipuolistuneet ja työympäristöt muuttuneet täysin, mutta vanhat mielikuvat likaisista, metallipölyn peittämistä pajoista ovat yhä valitettavan tiukassa. Robotiikan ja automaation hallitseminen metallialan perusosaamisen ohella on enenemässä määrin metallialan ammattilaisen ydinosaamista. Varsinkin vanhemman henkilöstön kanssa pitää järjestää koulutusta näihin tarpeisiin liittyen. Nuorempi sukupolvi on jo kasvanut siihen kiinni ja heille se on jo jokapäiväistä rutiinia”, Vimpari kertoo ja nostaa esille myös sisäisen ja ulkoisen viestinnän muutokset digitaalisten työskentelyalustojen ja sosiaalisen median myötä.

Vimparilla on jo vajaan kahdenkymmenen vuoden kokemus 3D-tulostamien pienoismallien hyödyntämisestä menetelmäsuunnittelussa. Vuosien varrella on kerääntynyt arvokasta tietoa siitä, kuinka pienoismalleilla nopeutetaan uusien tuotteiden ylösajoihin menevää aikaa.

”Pienoismallien avulla voidaan minimoida kiinnittimien suunnitteluvirheet, työkaluvalinnat ja mahdollisten erikoistyökalujen tarpeet sekä helpotetaan ja selkeytetään ohjelmointia jne. Seuraava steppi on selvittää, milloin pystytään tulostamaan todellinen nollakappale koneistamista varten erilaisista materiaaleista kuten valuteräksestä, teräsaihioista, perusvalukappaleet ja niin edelleen”, Vimpari sanoo.

Vimpari kertoo, että metallialalla on viime aikoina panostettu merkittävästi ympäristöasioihin ja ne otetaan huomioon jo laiteinvestointeja suunnitellessa. Tämä näkyy esimerkiksi leikkuunesteissä ja niiden käytössä.
”Leikkuunesteet ovat muuttuneet huomattavasti käyttäjäystävällisemmiksi, ja niiden kuntoa seurataan aktiivisesti. On otettu käyttöön leikkuunesteiden haihdutusjärjestelmiä, lastujen briketöinti-ratkaisuja jne. Tällä tavoin saamme syntyvää ympäristökuormitusta ja hiilijalanjälkeä pienennettyä merkittävästi. Kiinnitämme erityistä huomiota myös syntyvien jätteiden kierrättämiseksi. Meillä Miilumachinessa saadaan jo yli 95 % syntyvistä jätteistä kierrätettyä. Tunnemme tosiaan vastuuta ympäristöasioista”, Vimpari kertoo.

Jaana Ritola

Koulutuskuntayhtymä Brahen kuntayhtymän johtaja ja rehtori Jaana Ritola on seminaarin neljäs panelisti. Hän nostaa digitaalisuuden eri puolet esiin niin liiketoimintamahdollisuuksien kuin koulutuksenkin näkökulmasta.

”Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien sekä yritysten kilpailukyvyn merkittävä edellytys on osaavan työvoiman saatavuus ja siinä koulutuksen ja työelämän joustava yhteistyö on avainasemassa”, Ritola sanoo.

Ritola muistuttaa, että digitaalisuuden, lisätyn todellisuuden, digitaalisten kaksosten ja tekoälyn merkitys opetuksessa ja koulutuksessa vahvistuu alati teknologian kehittymisen myötä ja antaa uusia mahdollisuuksia koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyöhön ja työelämälähtöisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Lue lisää Kerttu Saalasti -seminaarin ohjelmasta ja ilmoittaudu.

Seminaaria pääsee seuraamaan Oulun yliopiston YouTubessa täältä.