Onnistumme yhdessä: Dekaani Osmo Tervonen ja yhteyspäällikkö Kati Ketola etsivät tutkimushankkeille rahoittajia
Toisiaan täydentävä tiimi. Sellaiseksi voisi kutsua yhteyspäällikkö Kati Ketolan ja dekaani Osmo Tervosen yhteistyötä Oulun yliopistossa. Ketolan toimenkuvaan kuuluvat varainhankintasuhteiden rakentaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Tervonen on johtanut yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa neljän vuoden ajan. Yhdessä he kartoittavat potentiaalisia yhteistyökumppaneita lääketieteellisiin tutkimushankkeisiin.
“Olemme lähteneet Katin kanssa vahvistamaan olemassa olevia kumppanuuksia ja etsimään synergiaa uusien rahoittajien kanssa. Pyrimme lähestymään uusia avauksia strategisesti sillä kulmalla, että jokainen osapuoli hyötyisi yhteistyöstä”, Tervonen taustoittaa.
Merkittävimpiä rahoittajia ovat edelleen säätiöt, jotka tukevat tieteellistä tutkimustyötä usein sijoitusomaisuutensa tuotoilla.
“Jokaisella säätiöllä on omia painopistealueita, jotka määrittelevät, millaisia hankkeita he haluavat rahoittaa. Meidän tehtävänä on ottaa niistä selvää. Yhdessä tutkijoiden kanssa valmistelemme taustamateriaalit, jotta voimme niiden avulla virittää keskustelun potentiaalisesta yhteistyöstä”, Ketola kertoo.
Rahasta puhumisen taito
Yhteydenotot tuottavat usein tulosta, sillä monet säätiöt kokevat Oulun yliopiston luotettavaksi kumppaniksi. Jokaiselle hankkeelle, jota Tervonen ja Ketola ovat tutkijoiden kanssa edistäneet, on lopulta löytynyt rahoitus.
“Meillä ei ole tapana painostaa yhteistyökumppaneita. Haemme hyvää keskusteluyhteyttä ja tarjoamme osaamistamme myös heidän käyttöönsä.”
Toimivan yhteistyön taustalla on selkeä työnjako. Tervosella on kyky tarkastella suuria kokonaisuuksia ja pohtia tavoitteita tiedekunnan strategian kautta. Ketola on taitava löytämään uusia rahoitusmahdollisuuksia ja työskentelemään asiakasrajapinnassa.
“Katille rahasta puhuminen ei ole koskaan vaikeaa. Hän uskaltaa tarttua puhelimeen ja ottaa rahoittajien kanssa heti luontevasti puheeksi budjetin”, Tervonen kehuu.
“Ehkä siihen on vaikuttanut se, että olen ollut aiemmin töissä kansalaisjärjestöissä. Tutkijat tekevät tärkeää työtä, jolla on mahdollisuus parantaa maailmaa. Olisi vaikeampaa puhua näistä asioista, jos en itse uskoisi tieteen voimaan”, Ketola pohtii.
Tervosen vahvuutena hän näkee kuuntelemisen taidon.
“Osmo osaa asettua vastapuolen asemaan ja löytää yhtymäkohtia rahoittajien ja yliopiston välille.”
Hyvät käytänteet jakoon
Parhaillaan Ketola ja Tervonen edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin sekä palveluihin liittyvää tutkimushanketta.
“Suomen terveydenhuollon suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä sosiaalipuolella. Meidän on otettava tiedekuntana myös vastuuta tästä. Se vaatii uudenlaista ajattelua”, Osmo Tervonen sanoo.
Hedelmällisestä yhteistyöstä poikii yleensä innovatiivisia ratkaisuja myös varainhankinnan puolella. Tervonen ja Ketola muistuttavat, että hyviä käytänteitä kannattaa jakaa myös kollegojen ja sidosryhmien kesken.
“Oleellista on uskaltaa ajatella luovasti ja lähteä sitten rohkeasti yhdessä tekemään. Kaiken ei tarvitse olla heti valmista. Matkan aikana opitaan lisää.”
Osmo Tervosen dekaanikausi loppuu tänä vuonna. Työparissa se aiheuttaa haikeutta.
“Meillä on ollut hyvä yhteys ja olemme ymmärtäneet toisiamme. Se on tehnyt työn tekemisestä helppoa”, Ketola sanoo.
Tervosen tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki.
“Töissä ollessa mieli on täyttynyt kulloisistakin tehtävistä. Kun tulee aika päästää niistä irti, vapautuu varmasti tilaa pohtia, mitä haluaisin elämässä seuraavaksi tehdä.”
Kuka
Osmo Tervonen
Työ: Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani
Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti, radiologian ylilääkäri, professori. Töissä Oulun yliopistossa vuodesta 2006.
Motto: Mitä arvoa olisi elämällä, jos emme unelmoisi?
Kati Ketola
Työ: Yhteyspäällikkö. Töissä Oulun yliopistossa vuodesta 2015.
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri ja tradenomi.
Motto: Useimmiten riittävän hyvä on riittävän hyvä.
Juttu osa osa Oulun yliopiston viestinnän tuottamaa "Onnistumme yhdessä"-juttusarjaa, jossa esitellään eri tavoin yhdessä työskenteleviä yliopistolaisia. Kirjoittaja Sanna Wallenius, kuvaaja Mikko Törmänen.