Oululaisnuoret vastasivat: Kotiseuturakkaus on Oulun tulevaisuuden pitovoimatekijä

Oululaiset nuoret aikuiset voisivat tulevaisuudessa jäädä Ouluun työn, opiskelupaikan tai perheen vuoksi. Oulun tulevaisuuden pitovoimatekijäksi he nimeävät kotiseuturakkauden.
Lähikuva kasvoista, joilla turkoosikehyksiset aurinkolasit.

Työ ja opinnot saavat nuoret suunnittelemaan Oulusta poismuuttoa. Osa nuorista perusteli muuttoaikeitaan myös vedolla paikkakunnalle, jossa olisi rauhallisempaa tai kauniimpi luonto. Lisäksi muuttosuunnitelmien syyksi mainittiin kaipuu suvaitsevaisempaan ilmapiiriin.

Nuorten ajatukset ovat E2 Tutkimuksen toteuttamasta Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen loppuraportista. Nuorten aikuisten ilon- ja huolenaiheita tutkittiin kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. Raportti sisältää myös nuorten näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta ja uutta tietoa koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastuksista.

Raportti perustuu Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa toteutettuihin 20–29-vuotiaiden ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui 110 nuorta. Haastateltavina oli korkeakoulu- ja ammattikoulutaustaisia, maahanmuuttajataustaisia, tukipalveluiden piirissa olevia ja fyysisesti vammaisia nuoria. Lisäksi raportissa käytetään kyselyaineistoa (koko maata edustava otos 20–29-vuotiaita nuoria, N=1126). Haastattelut toteutettiin lokakuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana. Kysely tehtiin maaliskuussa 2022.

Oulun yliopisto on tukenut tutkimusta.

Turvallisuuden tunne heikentynyt

Oululaisnuorten mukaan työ- ja opiskelupaikkojen vähyys ja palveluiden ongelmat rajoittavat hyvää elämää Oulussa. Monet tukipalveluiden piirissä olevat nuoret toivat haastatteluissa esiin, että paikallisten
mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on ongelmia.

Fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret aikuiset korostivat vammaispalveluiden puutteita. Lisäksi haastateltavat keskustelivat siitä, että Oulussa ei ole riittävästi työ- ja opiskelupaikkoja.

Maanlaajuisesti yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Nuorten tavoitteet elämälle ovat perinteisiä. Toiveiden kärjessä ovat parisuhde, mielekäs työ, toimeentulo, hyvinvointi ja läheiset ystävät. Alle 40 prosentille lasten saanti on tärkeimpien tavoitteiden joukossa.

Enemmistö (63 %) nuorista aikuisista kokee turvallisuuden tunteensa heikentyneen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokevat näin selvästi useammin kuin samanikäiset miehet (53 %). Valtaosa nuorista aikuisista (77 %) pitää mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin pääsyynä. Kolmasosa kokee elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.

Korona lisännyt pahoinvointia jopa 82 prosentilla

Tutkimukseen haastatellut nuoret kokevat pärjäämisen pakkoa. Vaatimusten ristipaineessa he toivovat työelämältä kohtuullisuutta. Haastatellut maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret kokevat syrjintää arjessaan.

Valtaosa nuorista aikuisista (62 %) ajattelee, että Suomen tulevaisuutta pitäisi rakentaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varaan. Nuoret kokevat, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla. Puolet nuorista (51 %) tuntee, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi korona-ajan päätöksenteossa. Nuorten mielestä vammaisten, nuorten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu yhteiskunnassa liian vähän.

Osa haastatelluista kyseenalaistaa sukupolvien välisen solidaarisuuden ja kokee pettymystä vanhempien sukupolvien toimintaan.

Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia. Vajaa puolet (44 %) kokee, että korona on heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan. Toisaalta osa nuorista pitää myönteisenä koronan tuomaa etäopiskelua, uusia harrastusmahdollisuuksia ja oman elämän arvostuksen vahvistumista.

Noin puolet nuorista (47 %) olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein. Miehistä näin ajattelee valtaosa (63 %) ja naisista vajaa kolmasosa (29 %). Valtaosa nuorista (79 %) olisi valmis Suomen puolustamiseen muutoin kuin aseellisesti. Tulokset ovat linjassa muiden tuoreiden kyselyiden kanssa.

Puolet nuorista aikuisista (49 %) kokee, että asevelvollisuuden pitäisi koskea kaikkia Suomen kansalaisia sukupuoleen katsomatta. Eri mieltä asiasta on 38 prosenttia. Miehistä yhtäläistä asevelvollisuutta kannattaa yli puolet (58 %) ja naisista reilu kolmasosa (38 %).

Nuorten hyvä elämä -hankkeen on toteuttanut E2 Tutkimus. Työtä ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden, STTK ry, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Vaasan kaupunki, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Väinö Tannerin säätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto.

Video (kesto 1:59): Nuorten hyvä elämä -hankkeen aineistonkeruumatka Oulussa

Hankkeen verkkosivu

Loppuraportti

Julkaisut

Viimeksi päivitetty: 15.9.2022