Oulun korkeakoulut yhdistivät kurssitarjontansa ja pyrkivät kehittämään alueen kilpailukykyä – todelliset vaikutukset nähdään vasta vuosien päästä

Oulun yliopistosta tuli Oulun ammattikorkeakoulun omistaja vuonna 2018, ja viime vuonna ammattikorkeakoulu muutti yliopiston tiloihin Linnanmaalle. Tutkijan mukaan korkeakoulujen keskinäinen suhde on muuttunut Suomessa valtavasti viime vuosina, mutta yhteistyön tuottamasta lisäarvosta ei ole vielä tutkimusta.

Teksti: Markus Leskinen, MustRead

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) muutti vuosi sitten suuren osan opinnoistaan ja toiminnoistaan Linnanmaalle Oulun yliopiston kanssa samalle kampukselle – ainakin teoriassa. Koronapandemian takia koko viime lukuvuosi kului korkeakouluissa lähinnä etäopintojen parissa.

Oamk:n rehtori Heidi Fagerholmin mukaan uudet viihtyisät ja valoisat tilat mahdollistavat opiskelijoille enemmän yhteisöllisyyttä, kunhan lähiopintoihin vain päästään kunnolla palaamaan. Linnanmaalla sijaitsevat myös modernit laboratoriot ja uutta opetusteknologiaa.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen puheenjohtaja Sami Luukelan korviin on kantautunut sekä positiivista että negatiivista palautetta uusista tiloista.

“Jotkut tilat ovat selvästi parempia ja jotkin luokat ovat liian pieniä, kun ryhmäkokoja kasvatettu. Osa opiskelijoista on ollut hieman huolestuneita, että ovatko tilat riittävän kokoiset nyt, kun tarvitaan turvavälejä.”

Linnanmaan kampuksen uudistetut tilat eivät kuitenkaan ole ainoa eivätkä ehkä tärkein asia ammattikorkeakoulun muutossa: korkeakoulujen yhteistyön tarkoituksena on mahdollistaa kurssien ristiinopiskelu toisen korkeakoulun puolelta.

Käytännöissä on vielä paljon tekemistä

Oulun yliopistossa ja Oamk:ssa ristiinopiskelu on vielä alkuvaiheessa. Fagerholmin mukaan opiskelija voi periaatteessa ilmoittautua mille tahansa kurssille edellyttäen, että kyseisen kurssin pääsyvaatimukset täyttyvät ja kurssilla on tilaa. Tutkintoon näitä kursseja ei kuitenkaan voi vapaasti sisällyttää.

Opiskelijoilla ei välttämättä ole vielä kovin hyvää kuvaa siitä, mikä on mahdollista. Luukela uskoo kuitenkin, että halukkuutta opiskella ristiin löytyy.

“Osa yliopisto-opiskelijoista kaipaa käytäntöä ja osa ammattikorkeakoululaisista haluaa syventää opintoja. Toisen puolen opintoihin tutustuminen voi kannustaa yliopisto-opiskelijoita hakemaan myöhemmin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, ja ammattikorkeakouluopiskelijoita yliopiston maisteriohjelmiin.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Olli Joki on Luukelan kanssa samoilla linjoilla ja uskoo, että yhteistyössä on suuriakin mahdollisuuksia.

“Uskon, että opiskelijan näkökulmasta voi luoda sellaisia kokonaisuuksia joista on eniten hyötyä sille uralle johon on tähtäämässä.”

Vielä tällä hetkellä tutkinnot, joissa ei ole paljon vapaavalintaisuutta rajoittavat ristiinopiskelua. Joki toivoo, että myös näissäkin tutkinnoissa olisi jatkossa valinnanvaraa ottaa mielekkäitä kokonaisuuksia toisesta korkeakoulusta.

Korona-aika on Joen mukaan vaikuttanut siihen, että kurssimahdollisuudet eivät ole opiskelijoille kovin selviä.

“Mahdollisuudet ovat olemassa, mutta niistä on tiedotettu aika heikosti. Moni ei tiedä, ja itsellekin se on ollut vähän kysymysmerkki. Etäopintoihin siirtyminen on voinut viedä huomion uusista järjestelyistä.”

Tampereella ammattikorkeakoulun ja yliopistojen opintojen yhdistämisestä on jo hieman enemmän kokemusta.

Suomalaista korkeakouluhallintoa ja -ohjausta tutkinut yliopistonlehtori Vuokko Kohtamäki Tampereen yliopistosta kertoo, että Tampereella opiskelijat ovat ottaneet muutoksen hyvin myönteisesti vastaan, sillä yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi kurssien ottamisen toisesta korkeakoulusta niin sanotusti ristiinopiskeluna. Toisinaan se ei kuitenkaan ole niin suoraviivaista.

“Siihen liittyvät omat opetushallinnolliset kuviot, aina se ei toimi niin helposti kuin ajatellaan. Tämä mahdollisuus koskee lähinnä peruskursseja. Opintoihin haetaan ristiinopiskelupalvelun kautta ja opintojen soveltuvuus omaan tutkintoon on varmistettava etukäteen.”

Laajemmat hyödyt nähdään viiveellä

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistymisen käänne alkoi Kohtamäen mukaan nimenomaan Tampereelta.

Tampereen yliopisto ja Teknillinen yliopisto muodostivat yhteisen säätiön vuonna 2017. Sen jälkeen Tampereen kaupunki luovutti Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakekannan uudelle Tampereen korkeakoulusäätiölle vuoden 2018 alussa. Uusi yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa.

Molemmissa kaupungeissa ammattikorkeakoulut jatkavat toimintaansa itsenäisinä yksiköinä erillisten rahoitusten turvin.

Oulun korkeakoulujen yhteistyön kannalta merkittävää oli vastaavasti keväällä 2018 tapahtunut osakekauppa. Tuolloin Oulun yliopisto osti osake-enemmistön, 50,5 prosenttia, Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä. Nykyään korkeakoulut muodostavat yhteisen konsernin.

Varsinaisen yhteistyön suunnittelu alkoi Oulussa syksyllä 2019, ja yhteiset palvelut aloittivat toimintansa 2020 vuoden alussa. Ammattikorkeakoulun muutto viimeisteltiin syksyllä 2020.

Vuokko Kohtamäen mukaan korkeakoulujen yhteistyön tuottama yhteiskunnallinen lisäarvo on vielä iso kysymys. Hän uskoo, että sitä rakennetaan pikkuhiljaa. Laaja uudistus ottaa aikansa. Pelkästään aloittaneiden uusien opiskelijoiden valmistuminenkin kestää monta vuotta.

Kohtamäen mukaan korkeakoulun päätehtävä on palvella opiskelijaa. Koulutuksen ja tutkimukseen perustuvan koulutuksen lisäarvo siirtyy opiskelijan välityksellä työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. 

Lisäarvon konkretisoitumista ei Kohtamäen mukaan voi vielä nähdä, sillä uudistus on tuore eikä siitä juuri ole tutkimusta.

Hänen mukaansa korkeakoulujen keskinäinen suhde on muuttunut viime vuosina valtavasti, sillä alun perin ne ovat olleet hyvin erillään toisistaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit ja tehtävät ovat jo lähtökohtaisesti erilaiset.

Kohtamäen mukaan on mielenkiintoista, miten tilanne Suomessa kehittyy ja minkälaista omistajaohjausotetta yliopistot ammattikorkeakoulujen uusina omistajina ottavat.

“Jos katsotaan yliopistolakia, vasta kolmantena tehtävänä on yhteys paikalliseen kehittämiseen. Tutkimusten perusteella aluekehittämisen intressi ei ole niin vahva yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa.”

Toisaalta Oulun yliopisto on alkujaankin perustettu kehittämään maakuntaa, ja sen rooli alueen kehittämisen kannalta on yhä hyvin keskeinen.

“Yhteistyöllä voidaan parantaa Oulun talousalueen ja koko Pohjois-Suomen kilpailukykyä ja edesauttaa pohjoissuomalaisia yrityksiä soveltamaan uusia teknologioita sekä perustieteen että soveltavan testauksen aloilla”, Heidi Fagerholm kertoo.

Hänen mukaansa yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on toisiaan täydentävät roolinsa ja osaamisensa. Ammattikorkeakoulussa tavoitteena on jatkuvasti kehittää opetusta ja koulutustarjontaa.

“Pyrimme lisäämään myös työelämätuntemusta ja yhteistyötä työelämän kanssa. Sitä kautta meiltä valmistuvat opiskelijat myös omaavat jatkossa entistä paremmat työelämävalmiudet.”

Korona sävyttää tulevaakin syksyä

Jos täyteen etäopetukseen siirtyminen on ollut opettelua korona-aikana, seuraavaksi täytyy ratkaista se, miten opetus toimii niin sanotussa hybridimallissa.

“Suurin huoli on se, että on lähi- ja etäopetusta ja miten se sopii päivään. Missä on fyysisesti, jos on molempia saman päivän aikana. Suunnitelmien mukaan opinnot ovat alkamassa mahdollisimman normaalisti”, kertoo OSAKOn Luukela.

Hän toivoo, että syksy olisi mahdollisimman normaali erityisesti uusien opiskelijoiden takia.

“Viime vuonna aloittaneilla on ryhmäytyminen jäänyt kokonaan pois, ja nyt aloittavat uudet opiskelijat. Opiskelijaelämä ei ole heille tuttua.”

Oamk:n rehtori Fagerholm odottaa tulevaa innolla hybridiopetuksen kysymysmerkeistä huolimatta.

“Kovasti toivomme, että pääsemme vihdoin lähiopetukseen ja testaamaan uusia tilojamme kampuksella. Odotamme yhteisöllisyyttä ja lisääntyvää vuorovaikutusta henkilökunnan ja opiskelijoiden välille.”

Vaikka Linnanmaan kampuksella on herännyt kysymyksiä esimerkiksi ravintolakapasiteetin riittävyydestä, välit opiskelijakuntien välillä ovat Luukelan mukaan hyvät. Myös OYY:n ja OSAKO:n välit on muodostuneet hyviksi.

Mikäli koronatilanne sen sallii, OYY ja OSAKO järjestävät syyskuun 10. päivä yhteisen avajaistapahtuman. Päivään kuuluvat yhteiset messut Linnanmaalla päiväsaikaan sekä illaksi suunniteltu juhla Kuusisaaressa.

Tulevaisuutta ajatellen OYY:n Joki on erityisen toiveikas opiskelijakunnan yhteistyön suhteen. 

“Yhteistyö tuo opiskelijat paremmin yhteen Oulussa. Odotan innolla, että mitä se tuo tullessaan. Avajaistapahtuma on siitä ensimmäinen maistiainen. Meillä on mahdollisuus luoda vaikka mitä korkeakouluopiskelijoille tulevaisuudessa.”
 

Juttu on julkaistu MustReadissa 16.8.2021

Viimeksi päivitetty: 16.8.2021