Oulun yliopisto vihkii 17 uutta kunniatohtoria – joukossa Marko Ahtisaari, Islannin presidentti sekä Nobel-palkittu tutkija

Oulun yliopisto vihkii 17 uutta kunniatohtoria 17.–19.5.2024 pidettävässä tohtoripromootiossaan. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa henkilölle.

Kunniatohtoreiksi on kutsuttu ihmisiä, jotka ovat kansainvälisesti ansioituneita Oulun yliopistossa edustettuina olevilla tieteenaloilla. Monet heistä ovat tehneet merkittävää tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Lisäksi kunniatohtoreiksi on kutsuttu henkilöitä, jotka ovat muilla tavoin yhteiskunnallisesti ja Oulun yliopiston toiminnan kannalta merkittävästi ansioituneita.

Vuoden 2024 kunniatohtorit ovat

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta:

Professori William Kaelin

Professori William G. Kaelin Jr. sai vuoden 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon solujen molekyylitason hapentunnistusmekanismien löytämisestä. Kaelinin tutkimus on johtanut uusiin näkemyksiin siitä, miten solut havaitsevat hapen muutokset ja reagoivat niihin. Kaelinin tutkimustyö hapenpuutteen eli hypoksian tunnistusmekanismeissa on johtanut uusien lääkkeiden kehittämiseen anemiaa ja munuaissyöpää vastaan. Kaelin on tehnyt vuodesta 2006 lähtien yhteistyötä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Professori Seppo Ylä-Herttuala

Professori Seppo Ylä-Herttuala on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen geeniterapiatutkija. Hänelle on myönnetty useita kertoja Suomen ja Euroopan arvostetuimpia tutkimusrahoituksia. Parhaillaan hän johtaa Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun GeneCellNano -lippulaivaohjelmaa. Ylä-Herttuala on koko uransa aikana aktiivisesti edistänyt tutkimustulosten viemistä kliiniseen käytäntöön ja käytti ensimmäisenä maailmassa virusvälitteistä geeninsiirtoa ihmisen verisuoniin.

Humanistinen tiedekunta:

Islannin presidentti Guðni Th. Jóhannesson

Guðni Th. Jóhannesson on toiminut Islannin presidenttinä vuodesta 2016 lähtien. Ennen valintaansa hän toimi Islannin yliopistossa historian professorina. Guðni Th. Jóhannesson on tutkimuksissaan keskittynyt 1900-luvun poliittiseen historiaan, erityisesti kylmään sotaan, geopolitiikkaan ja pienten kansakuntien rooliin maailmanpolitiikassa. Hän on julkaissut laajasti englanniksi ja islanniksi. Lisäksi hän on esitelmissään ja puheenvuoroissaan korostanut demokratian, eurooppalaisten arvojen ja tutkimusvapauden merkitystä.

Professori Eeva Leinonen

Kliinisen kielitieteen professori Eeva Leinonen toimii Irlannissa Maynoothin yliopiston rehtorina. Erittäin kansainvälisen työuransa aikana Leinonen on johtanut yliopistotason koulutusta Englannissa, Australiassa, Irlannissa, Dubaissa, Singaporessa ja Hong Kongissa. Leinonen on yksi maailman johtavia kliinisen pragmatiikan tutkijoita. Hänen keskeisin tutkimustyönsä on kohdentunut lasten pragmaattiseen kielen ymmärtämiseen ja siinä ilmeneviin vaikeuksiin. Leinonen on myös Oulun yliopiston dosentti.  

Liikemies Frederik Paulsen 

Sveitsissä asuva liikemies ja tutkimusmatkailija Frederik Paulsen on Ferring Pharmaceuticals - biolääkeyhtiön hallituksen eläkkeellä oleva puheenjohtaja. Paulsen on tunnettu intohimoisesta kiinnostuksestaan arktiseen luontoon ja kulttuuriin. Paulsen toimii Suomeen rekisteröidyn UArctic ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on useita hyväntekeväisyysprojekteja, kuten arktisen yhteistyön ja tutkimuksen tukeminen. Vuonna 2020 Englannin kuningatar Elisabet II nimitti Paulsenin Pyhän Johanneksen ritarikunnan ritariksi.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta:

Professori Geert Kelchtermans 

Professori Geert Kelchtermans on maailmankuulu tutkija kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen alalla. Hänen tutkimuksensa keskittyy mm. koulutusalan innovaatioprosesseihin sekä opettajien työelämään painottaen organisatorisia, sosiaalisia ja materiaalisia työoloja. Kelchtermansilla on pitkäaikainen suhde Oulun yliopistoon. Hän on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden kanssa.

Musiikkiterapeutti Russ Palmer

Russ Palmer tunnetaan kansainvälisesti erityisesti tuntoaistiin perustuvan, sosiaalishaptisen kommunikaation tutkijana ja kouluttajana. Toinen hänen tutkimusaloistaan liittyy kommunikaatiomahdollisuuksiin ilman näkö- ja kuuloaistia. Hän on edelläkävijä kommunikaatiomahdollisuuksiltaan rajallisten henkilöiden vuorovaikutuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa. Sosiaalishaptisen kommunikaation ydinkohderyhmä ovat kuurosokeat tai kuurosokeutuvat henkilöt. Musiikkiterapeuttina Palmer tutkii myös sitä, miten musiikkia voi kuunnella keholla. 

Professori (emeritus) Veli-Matti Värri 

Kasvatustieteen professori (emeritus), filosofi Veli-Matti Värrin tutkimustyön keskiössä ovat kasvatuksen filosofian ja etiikan ydinkysymykset eli kysymykset kasvatuksen ihmis- ja todellisuuskäsityksistä. Värrin tutkimus on erityisen ajankohtaista ja merkityksellistä, koska hän on tarkastellut näitä kysymyksiä suhteessa ekokriisiin eli siihen, miten ihmis- ja todellisuuskäsityksemme ovat yhteydessä niin ekokriisin syntymiseen kuin sen mahdolliseen ratkaisuunkin. Värrin ja hänen tutkimusryhmänsä yhteistyö Oulun yliopiston kasvatuksen teorian ja filosofian tutkimusryhmän kanssa on ollut monipuolista ja pitkäaikaista. 

Kauppakorkeakoulu:

Professori Henry Chesbrough

Yhdysvaltalainen Henry Chesbrough on tunnettu avoimen innovaation tutkimuksesta. Hän otti käyttöön avoimen innovaation käsitteen vuonna 2003 ja on sen jälkeen aktiivisesti kehittänyt siihen liittyvää teoretisointia. Avoimen innovaation ydinajatuksen mukaan organisaatioiden tulisi hyödyntää enemmän ulkopuolisia ideoita ja antaa organisaatiossa luotujen ideoiden mennä rajojensa ulkopuolelle muiden käyttöön. Käsitettä on sovellettu lukuisissa yhteyksissä, ja alkuperäistä ajatusta on jalostettu mm. Chesbroughin aloittamassa, aktiivisessa Open innovation -tutkimusyhteisössä.

Helsingin Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari

Marko Ahtisaari toimii Helsingin Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana. Hän on myös CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation -järjestön hallituksen jäsen. Ahtisaaren uraa luonnehtii työskentely teknologian, designin, taiteiden ja filosofian rajapinnoissa ja risteyskohdissa. Ahtisaari työskenteli vuosina 2009–2013 Nokia Oyj:n muotoilusta vastaavana johtajana. Hän on toiminut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutin johtokunnassa instituutin perustamisesta lähtien ja on nykyisin johtokunnan puheenjohtaja. Ahtisaarella on ollut keskeinen merkitys digitaalisen liiketoiminnan tutkimuksen ja koulutuksen edistämisessä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä erityisesti liiketoiminta-analytiikan tutkimus- ja kehitystoiminnan ja tutkintokoulutuksen rakentamisessa.

Luonnontieteellinen tiedekunta:

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola on tunnettu suurpetojen ekologian ja suurpetokonfliktin ekologian asiantuntija. Kojola on ollut merkittävällä tavalla kehittämässä ja toteuttamassa sekä suurpetokantojen seurantaan, genetiikkaan että elintapoihin kohdistuvaa tutkimusta. Merkittävä osa hänen tieteellisistä artikkeleistaan on julkaistu yhdessä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Hän on myös Oulun yliopiston nisäkästieteen dosentti. Kojola on tieteellisen tutkimustyön rinnalla ollut aktiivinen tieteellisen tutkimuksen popularisoija kirjoittamalla harraste- ja ammattilehtiin sekä pitämällä yleisöesitelmiä ja keskustelemalla säännöllisesti suurpetokysymyksistä sidosryhmien ja median kanssa. 

Kansliapäällikkö Juhani Damski

Filosofian tohtori Juhani Damski on toiminut ympäristöministeriön kansliapäällikkönä kesäkuusta 2020 alkaen. Ennen siirtymistään kansliapäälliköksi Damski on työskennellyt erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, kuten Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. Hän on toiminut myös Oulun yliopiston hallituksen jäsenenä vuosina 2020–2021 ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 2022–2023. Damskilla on lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä. Hän on mm. turvallisuuskomitean jäsen, Valtiokonttorin neuvottelukunnan jäsen sekä EU-asioiden komitean jäsen.

Lääketieteellinen tiedekunta:

Tekoälyn tutkija Joscha Bach

Joscha Bach on tekoälyn tutkija, kognitiotieteilijä ja filosofi. Hän on syntynyt Saksassa, mutta asuu ja työskentelee nykyisin Kaliforniassa tekoäly-yritys LiquidAI:ssa. Bach on julkaissut laajasti yleisen tekoälyn ja kognitiivisten arkkitehtuurien alalla. Hänen näkökulmansa yhdistää fysiikan, psykologian, neurotieteen, tekoälytutkimuksen sekä mielenfilosofian käsitteitä ja oivalluksia yhtenäiseksi kehykseksi. Bachin tutkimusintressit keskittyvät tekoälyprojektin filosofiseen puoleen: ihmismielen ymmärtämiseen matemaattisena koneena.

Lääkäri Anna Stavdal

Norjalainen yleislääkäri Anna Stavdal on toiminut World Organization of Family Doctors (WONCA World) puheenjohtajana. Hänet tunnetaan maailmalla työstään perhelääketieteen sekä potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden ja luottamuksen puolestapuhujana. Stavdalin työllä on ollut merkittävä heijastevaikutus potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden edistämisessä myös Suomen perusterveydenhuollossa. Monissa Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa on otettu viimeisen vuoden aikana käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jossa jokaisella asukkaalla on omalääkäri sekä omahoitaja ja muut ammattilaiset toimivat hoidon tukena.

Teknillinen tiedekunta:

Yritysjohtaja Kaisa Hietala

Kaisa Hietala on yritysjohtaja ja hallitusammattilainen. Hietala on kestävän liiketoiminnan puolestapuhuja ja edistäjä. Hän on kokenut hallitusammattilainen, joka on työssään pyrkinyt yhdistämään ympäristöhaasteiden ratkaisemisen ja liiketoiminnan. Hietala valittiin energiayhtiö Exxon Mobilin hallitukseen 2021 tavoitteenaan ohjata öljyteollisuutta kohti muutosta kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Keväällä 2019 Hietala valittiin suomalaisen kiertotalouslannoitteita valmistavan Tracegrow Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. Yrityksen liikeidea perustuu yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa kehitettyyn prosessiin, jossa käytetyistä alkaliparistoista valmistetaan uusia kiertotaloustuotteita, kuten lannoitehivenaineita, jotka pienentävät maatalouden hiilijalanjälkeä. Hietala on myös Oulun yliopiston Vuoden alumni 2021.

Professori Tapio Salmi

Professori Tapio Salmi toimii kemiallisen reaktiotekniikan professorina Åbo Akademissa. Vuosina 2009–2013 hän toimi Suomen Akatemian nimittämänä akatemiaprofessorina. Hänet nimitettiin poikkeuksellisesti uudelleen akatemiaprofessoriksi viisivuotiskaudelle 2019–2023. Salmen tekemä tutkimus kohdentuu kemian tekniikan ilmiöistä, kinetiikasta ja katalyysistä aina kemiallisten reaktioiden intensifiointiin ja reaktoreiden suunnitteluun sekä biomassan innovatiiviseen jalostamiseen. Salmi on toiminut aktiivisessa yhteistyössä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta:

Diplomi-insinööri Veijo Kontas

Veijo Kontas on Oulun yliopiston alumni, joka on tehnyt pitkän uran elektroniikan ja siihen liittyvän suunnittelun parissa. Kontas johti pitkään Nokian matkapuhelimien järjestelmäpiirien kehitystä ja on vastannut uusien puolijohdeteknologioiden käyttöönottamisesta. Viime vuosina hän on ollut johtavassa roolissa, kun Nokia on noussut 5G-tukiasematuotteissa teknologialtaan johtavaksi verkkotoimittajaksi. Kontas tunnetaan laajasti sekä paikallisesti että kansainvälisesti mikroelektroniikan ja digitaalisten kommunikaatioratkaisuiden keskeisenä asiantuntijana.

Viimeksi päivitetty: 31.1.2024