Oulun yliopistossa kehitetään ympäristöystävällisempää rakennusjätteen hyödyntämistä

Purettavan kohteen lähistöllä saatetaan samaan aikaan rakentaa parkkialueita, katuja ja teitä taikka meluvalleja ja siltoja, joissa purkuaineksia voitaisiin suoraan hyödyntää sen sijaan, että purkujätettä ensin kuljetetaan kauas murskattavaksi ja varastoitavaksi. Purku-tutkimushankkeen koekohteissa testataan uusia hyvin koteloituja murskauslaitteita ja menetelmiä, joissa mineraalinen purkumateriaali, kuten tiili ja betoni murskataan paikan päällä uusiokäytettäväksi kohteen läheisyydessä.

Tutkimushankkeen mittalaitteistot todentavat paikallamurskauksen päästöjä, eli pölyä, melua ja tärinää. Tuloksista voidaan nähdä, millainen osa päästöistä syntyy paikallamurskauksessa ja mikä osa ihan tavanomaisessa purkutyössä. Lisäksi kohteista lasketaan hiilijalanjälkeä erilaisilla purkamis- ja hyödyntämistavoilla ja niitä verrataan perinteiseen tapaan toimia. Perinteisesti kiviainesta sisältävät rakenteet hakataan ensin paikan päällä suuriksi palasiksi ja nostellaan rekkoihin tai kuorma-autoihin. Raskaat teitä rasittavat rahdit viedään jopa kymmeniä kilometrejä kaupunkien laitamille, missä purkujäte murskataan eri yritysten ympäristöluvallisilla vastaanottoalueilla.

”Aiemmin lupien saaminen paikallamurskaukseen on ollut haastavaa, sillä murskauksesta on oletettu aiheutuvan haittoja. Nyt olemme mittauksilla osoittaneet, että paikallaanmurskaus ei rasita ympäristöä enempää kuin perinteinen menetelmä – ja se vähentää raskasta liikennettä huomattavasti ollen myös kustannustehokasta. Viemme tutkimustietoa viranomaisille ja päättäjille, ja esitämme muutoksia mara-asetukseen, jotta kiviaineksen kaltaisen materiaalin hyödyntämistä voidaan jatkossa parantaa”, kertoo Oulun yliopiston Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikön yliopistonlehtori Anne Tuomela, joka vetää Purku-hanketta.

Purku-hankkeessa on myös rakennettu purkujäte-betonimurskeella sadan metrin mittainen testitie Kiimingissä Välimaan kiertotalousalueelle. Parhaillaan mittauksilla tarkkaillaan muun muassa suotoveden laatua ja tien kantavuuden kehitystä. Purku-hanke osallistuu muiden muassa OYSin sairaalan purkamiseen ja Oulun Sataman kenttien sekä Kaakkurin liikuntamaan rakentamiseen.

Purkaminen suunnitellummaksi – purkajat ja käyttäjät kohtaamaan pohjoiseksi kiertotalousmarkkinaksi

Yksi este purkumateriaalin hyödyntämiselle lähistöllä on logistinen: uutta käyttökohdetta ei usein tiedetä purkamisen aikana. Siksi purkujätettä rahdataan varastoitaviksi odottamaan eri urakoitsijoiden tulevaisuuden työmaita.

Purkujätteitä ei seurata systemaattisesti eikä koota esimerkiksi kunnallisiin jätehuoltotilastoihin. ”Olisi tärkeää saada purkajat ja purkumateriaalien käyttäjät kohtaamaan”, Tuomela tiivistää. ”Pääkaupunkiseudulla kiertotalousmarkkinat ovat jo kehittyneet, ja materiaaleja hyödynnetään enemmän purkupaikan lähellä.” Myös EU on direktiivillään kiinnittänyt asiaan huomiota, ja vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia purkujätteestä piti jo hyödyntää, mutta Suomessa hyödynnetään edelleen alle 60 prosenttia.

”Pyrimme lisäämään tietoisuutta purkuhankkeista myös osana kaavoitusta hyvissä ajoin. Yleisesti purkamissuunnittelun tulisi kuulua osaksi rakennussuunnitelmien alkua eikä loppua”, Tuomela toteaa. ”Hankkeen aikana on perustettu alueellinen työryhmä nimeltään RYSKE, jonka tarkoitus on jatkaa hankkeessa alkuun saatettua toimintaa”, Tuomela lisää.

Purku-hankkeen sidosryhmille onkin luvassa tutustumista suuriin purku- ja rakennustyömaihin sekä verkostoitumista ja työpajoja.

Hankkeessa järjestetään Oulussa hotelli Lasaretissa 24.-25.8. seminaari, joka kokoaa rakennusalan ammattilaisia ja päättäjiä kiertotalouden teemojen äärelle. Luvassa on tiedettä, taidetta ja toimintaa rakentavan purkamisen hengessä.

Tutkimustiedon avulla purkamisesta pyritään tekemään entistä suunnitelmallisempaa ja ekotehokkaampaa. Se pyritään muuttamaan kiertotalousmarkkinaksi sekä rakentamisen lähtökohdaksi, ei päätepisteeksi.

Purku-hankeen budjetti on lähes 1,4 miljoonaa euroa, ja rahoittajina ovat Euroopan rakennerahaston Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Oulu Innovation Alliance ja Metso.