Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta mikrosaasteiden ja mikrobilääkeresistenssin haasteiden ratkaisemiseksi.
Jätevesinäytteet ovat osa useampaa menossa olevaa tutkimusta, joissa selvitetään, kuinka paljon mikrohaitta-aineita ja antibioottiresistenssiä (AMR) esiintyy suomalaisessa jätevedessä ja miten nykyiset puhdistusmenetelmät poistavat näitä aineita. AMR –tutkimuksessa analysoidaan antibioottijäämiä sekä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja jätevedestä. Näytteiden keruu toteutettiin yhteistyössä eri jätevesipuhdistamoiden toimijoiden kanssa.
Euroopan unionin uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi tuli voimaan vuoden 2025 alussa. Direktiivi tiukentaa vaatimuksia jäteveden puhdistukselle. Jatkossa puhdistamoiden koosta riippuen jätevedestä on poistettava myös mikrosaasteita, puhdistamoille asetetaan energiatehokkuusvaatimuksia ja kiertotaloutta edistetään entistä enemmän.
Näytteiden keruuseen, analysointiin ja arviointiin liittyvät toimet ovat osa ArcticSewlutions- ja SanMic-hankkeita. ArcticSewlutions-hankkeessa tutkitaan erilaisia hajajätevesiratkaisuja vaihtelevissa oloissa harvaan asutuilla alueilla Suomessa, Grönlannissa, Islannissa ja Ruotsissa. Tavoitteena on parantaa jätevesien käsittelyä muuttuvassa ilmastossa ja erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa, jotta yhteisöt säilyisivät elinvoimaisina ja terveinä. Hanketta johtaa apulaisprofessori Pekka Rossi.
SanMic-hanketta puolestaan johtaa vanhempi tutkija Elisangela Heiderscheidt. Hanke painottuu keskitettyihin ja suurempiin jätevedenpuhdistamoihin, joihin EU-direktiivin muutokset vaikuttavat eniten. Tavoitteena on tuottaa tärkeää tietoa mikrohaitta-aineiden esiintymisestä ja poistamisesta suomalaisilla jätevesipuhdistamoilla. Lisäksi hankkeessa selvitetään miten käytetyt puhdistusmenetelmät ja vuodenaikojen vaihtelut voivat vaikuttaa puhdistustehokkuuteen.
Näytteiden alkukäsittely ja mikrohaitta-aineiden analyysi
Näytteiden saavuttua, Rossin johtaman Vesihuolto ja vesienkäsittely tutkimusryhmän tutkijat valmistelivat näytteet mikrohaitta-aineiden ja AMR -tutkimuksia varten. Tämän jälkeen näytteille tehtiin tavanomaisempia vedenlaatuanalyyseja. Mikrohaitta-aineanalyysit tekee sertifioitu ulkoinen laboratorio, ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan saapuvaksi tulevan talven aikana. AMR:ää analysoi tutkijatohtori Jacqueline Malazarte yhteistyössä Tanskan teknillisen yliopiston (DTU) kanssa.
”Näytteiden käsittely ja DNA:n eristys tehdään Oulun yliopistolla, ja näytteet kuljetetaan myöhemmin DTU:lle”, kertoo Malazarte. DTU:lla Malazarte viimeistelee AMR-tutkimuksen vierailevana tutkijana tulevan alkutalven aikana. Hän käyttää tutkimuksessa polymeraasiketjureaktiometodia (PCR), mitatakseen AMR:än määrän näytteissä.
Tavanomaiset vedenlaatuanalyysit
Tavanomaisiin vedenlaatuanalyyseihin kuuluu erilaisten tekijöiden, kuten orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ravinteiden mittaaminen sekä suodatus. Väitöskirjatutkijat Javad Shafiee Neyestanak ja Robel Bekele tekevät näitä analyysejä yhdessä ympäristötekniikan opiskelija Reetta Siikaluoman kanssa.
”Työ voi olla ajoittain hyvin aikaa vievää näytteiden luonteen takia. Yhden näytteen suodattaminen voi kestää jopa kahdeksan tuntia, vaikka käytössä on tyhjöavusteiset suodatuslaitteet”, kertovat Neyestanak ja Bekele.
Mitä voimme odottaa näyteanalyysiltä?
Käynnissä olevan tutkimuksen tuloksilla on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista merkitystä. Tutkimusryhmä laatii yleiskatsausta suomalaisen jätevedenpuhdistuksen tilanteesta, erityisesti uusien mikrohaitta-aineiden esiintymisen ja poistamisen osalta. Lisäksi tavoitteena on antaa suosituksia eri toimijoille, erityisesti jätevesipuhdistamojen ylläpitäjille. Näitä suosituksia puhdistamot voivat hyödyntää kehittäessään puhdistusprosessejaan, jotta veden laatu vastaa paremmin uutta yhdyskuntajätevesidirektiiviä.