Pedagogiikan moniosaaja Sanna Eronen siirtyi Vaasasta Ouluun johtamaan opetuksen tukea ja kehittämistä
Keskuksen 18-päinen henkilökunta toimii opetuksen tuen ja kehittämisen kumppanina yksittäisille opettajille, opettajatiimeille ja tutkinto-ohjelmille. OPE vahvistaa yliopistopedagogista osaamista ja tekee tiivistä yhteistyötä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa toimivan yliopistopedagogiikan tiimin kanssa.
Keskus tukee opetus- ja ohjaustehtävissä toimivaa henkilökuntaa opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen teknisissä ja pedagogisissa kysymyksissä, verkossa ja kampuksella.
Uutena avauksena on erityisesti opetussuunnitelmatyöhön liittyvä pedagoginen tuki, josta geneeristen taitojen työpajat ja konsultaatiot ovat yksi konkreettinen esimerkki. Tärkeä yhteistyöverkosto on tiedekuntien asiantuntijoista koottu digipedamentorit.
”Oulun yliopiston hienot kehittämistoimet osaltaan houkuttivat minut hakemaan tätä työtä. Tehtävä tuntui niin kiinnostavalta ja omannäköiseltä, ettei tätä vain voinut olla hakematta”, Eronen kertoo.
Sanna Eronen tulee Oulun yliopistoon Vaasasta, missä hän toimi viimeiset kolme vuotta ammattikorkeakoulun koulutusjohtajana ja sai rakentaa korkeakoululle uuden Opetuksen ja oppimisen palvelut -yksikön. Tätä ennen hän työskenteli Vaasan yliopistossa digitaalisen opetuksen ja oppimisen valmentajana sekä pedagogina viiden korkeakoulun yhteisessä oppimiskeskuksessa.
Hän on työurallaan kouluttanut lukemattomia korkeakouluopettajia digin ja pedagogiikan pariin ja luonut korkeakouluille erilaisia tukirakenteita ja roolituksia opetuksen tuen ja kehittämisen sekä pedagogisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
”Kollegiaalisuus ja osaamisen jakaminen ovat opetuksen kehittämisessä ja myös opetussuunnitelmatyössä keskeistä. Opetus ei ole yksilölaji, eikä se saisi olla sitä yliopistossakaan.”
Eronen on alkujaan opiskellut Jyväskylän yliopistossa englannin kielen opettajaksi, mutta kehittämistehtävät veivät mukanaan. Jyväskylässä hän myös työskenteli pitkään, muun muassa verkko-opetuksen parissa jo vuosituhannen alussa.
Opetuksen kehittämistä opiskelijoita varten
Mikä opetustyötä tekeviä eniten haastaa?
”Aika”, vastaa Eronen empimättä. Yliopistoväen monien tehtävien keskellä oman opetuksen kehittämiseen ja uuden opetteluun voi olla vaikea löytää aikaa.
”Monesti kuitenkin riittää, jos ehtii edes hetkeksi pysähtyä oman opetuksen äärelle. Pienilläkin muutoksilla opiskelijakokemus voi parantua huomattavasti. Nämä oivallukset syntyvät usein kohtaamisissa toisten opetustyötä tekevien kanssa. OPEssa haluamme tarjota tähän tilaisuuksia yli tiedekunta- ja yksikkörajojen.”
Opetuksen tuen tarpeet ovat moninaisia ja ulottuvat järjestelmien toimimattomuuden pähkäilystä kokonaisen opintojakson käsikirjoittamiseen. OPE-keskuksella on käytössään kaksi hienoa studiota Linnanmaalla, ja niissä studioammattilaiset huolehtivat verkkomateriaalin taltioinnin koko teknisen prosessin.
Yliopistoissa opetus jää helposti tutkimuksen jalkoihin, mutta Eronen suhtautuu valoisasti siihen, että Oulussa opetusta halutaan arvostaa.
”Yksi osoitus siitä on tänä keväänä hyväksytty yliopistopedagoginen ohjelma, jonka toimeenpanoa keskuksemme koordinoi. Suunnitteilla yliopistossa on myös opetuspainotteisten tehtävien urapolku. Ohjausosaamiseen halutaan panostaa ja yliopistopedagogista koulutusta ja sen vaikuttavuutta kehittää. Noste-hankkeen kautta tiedekunnissa ja palveluissa tehdään monia kehittämistoimia. Myös pedagogista johtajuutta vahvistetaan tukemalla tutkinto-ohjelmavastaavia työssään. Ensi joulukuussa järjestämme ensimmäisen opetuksen juhlan nimeltä Pohjoista pedagogiikkaa.”
Opettajia puhuttaa tällä hetkellä muun muassa tekoälyn vaikutus opetukseen ja opiskeluun. Toinen ajankohtainen teema on oppimisanalytiikka.
”Moodlessa voi aktivoida suoritusten seurannan ja erottaa datan avulla helposti jo opintojakson aikana ne opiskelijat, jotka kaipaavat vahvempaa ohjausta. Nykyään oppimista osataan jaksottaa ja oppimista ohjaavaa palautetta annetaan jo opintojakson aikana.”
”Keskuksemme on olemassa opiskelijoiden takia, ja pyrimme ajattelemaan ensisijaisesti opiskelijaa. Tätä tehtävää toteutamme tukemalla opettajia ja kehittämällä opetusta. Pedagogisesti hyvinvoiva opettaja kohtaa opiskelijat ja tuo opetusarkeen turvaa ja hyvinvointia.”
Etänä ja lähellä
Verkko-opetus tuli yliopistoihin rytinällä viimeistään koronapandemian aikana. Opiskelijoiden toiveet ovat edelleen hyvin jakautuneita sen suhteen, kuka haluaisi opiskella kampuksella ja kuka mahdollisimman joustavasti etänä.
”Hyvä opetus on onneksi hyvää sekä kampuksella että verkossa. Hyvä verkko-opetus on muun muassa selkeää, linjakasta ja oppimista tukevaa. Sen voi suunnitella joko vuorovaikutteiseksi tai itsenäisesti suoritettavaksi.”
Eronen itse työskentelee tällä hetkellä osin kampuksella ja osin etänä Vaasasta käsin. Siellä asuu edelleen perhe, johon kuuluu kolme kouluikäistä lasta. Haastattelupäivänä hänellä on hopeanväriset korvakorut, joissa lukee kirjaimet MOM.
”Oulussa ollessani tavoitamme lasten kanssa toisemme päivittäin puhelimella, ja äiti on äiti kauempanakin. Vanhemmuuden vastuuta voi mielestäni hyvin jakaa.”
Lasten harrastusten välissä Erosta itseään virkistävät esimerkiksi lenkkeily, liikunta ja metsäluonto.
”Olen innokas kamarikuorolainen. Vaasaan jäi tasokas kuoro, ja tällä hetkellä hieman etsiskelen uutta harrastusta ja tutustun kaupunkiin. Kauppahallin lohisoppa, Nallikari ja ihan vain lenkkeilymaastoihin tutustuminen hyvässä seurassa pitävät arjen tasapainossa Oulussakin. Pyörä täytyisi vielä hankkia. Viihdyn.”