PISA-tulokset haastavat pohtimaan oppilaiden sinnikkyyttä – motivaation säätelytaidot voivat olla osa ratkaisua

Tulos nostaa esiin tärkeän kysymyksen: mitä tapahtuu oppilaan motivaatiolle silloin, kun oppiminen alkaa tuntua vaikealta, tylsältä tai kuormittavalta ja mikä auttaa jatkamaan sinnikkäästi työskentelyä?

Tätä on tutkittu Oulun yliopistossa MotoR-tutkimushankkeessa, jossa on tarkasteltu yläkoululaisten motivaatiota, tunteita ja oppimisen säätelyä aidoissa oppimistilanteissa.

"Julkisessa keskustelussa puhutaan usein motivaation puutteesta. Tutkimuksemme perusteella keskeinen kysymys on kuitenkin se, millaiset taidot oppilailla on tunnistaa, ymmärtää ja säädellä omaa motivaatiotaan muuttuvissa oppimisen tilanteissa", hankkeen vetäjä, professori Hanna Järvenoja kertoo.

"Tuloksemme osoittavat selkeästi, että motivaatio ei ole pysyvä ominaisuus vaan se vaihtelee tilanteesta toiseen, jopa yhden oppimistehtävän aikana. Sinnikkyyttä ei siis kannata tarkastella vain oppilaan pysyvänä ominaisuutena tai tahdonvoimana. Juuri siksi olennaista on, mitä oppilas tekee silloin, kun motivaatio heikkenee tai tehtävä alkaa tuntua liian vaikealta", tutkijatohtori Tiina Törmänen valaisee.

Vaihteleva motivaatio voi hämmentää

Järvenojan mukaan keskustelua nuorten sinnikkyydestä tulisikin laajentaa koskemaan motivaation säätelytaitoja. Säätelytaidot ovat opittavia taitoja siinä missä lukeminen, kirjoittaminen tai ongelmanratkaisu.

"Oppilaat tarvitsevat keinoja tunnistaa omaa motivaatiotaan, ymmärtää sen vaihtelua ja vaikuttaa siihen yksin sekä yhdessä muiden kanssa. Jos haluamme vahvistaa nuorten kykyä ponnistella oppimisen eteen, meidän on opetettava myös niitä taitoja, joista sinnikkyys rakentuu”, Järvenoja toteaa.

Tutkimuksissa motivaatio on nähty oppilaan käsityksenä siitä, pystyykö hän onnistumaan, haluaako hän sitoutua tehtävään ja kokeeko hän tehtävän merkitykselliseksi.

MotoR-tutkimushankkeessa oppilaiden motivaatiota ja sen säätelyä on tutkittu sekä yhteisöllisissä oppimistilanteissa että osana normaalia luokkahuonetyöskentelyä useissa pohjoissuomalaisissa yläkouluissa.

Tutkimusaineistoa kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin oppilaiden motivaation vaihtelua ja motivaation säätelyä yhteisöllisen oppimisen aikana. Toisessa vaiheessa kyselyaineistoa oppilaiden motivaatiosta kerättiin osana normaalia luokkahuonetyöskentelyä kevään 2025 ajan.

"Kun kysyimme yläkoulun oppilailta, mitä motivaatio heidän mielestään on ja miten siihen voi vaikuttaa, vain pieni osa osasi kuvata motivaation taustalla olevia uskomuksia tai tunnistaa keinoja motivaation vahvistamiseksi. Toisin sanoen oppilaat tunnistavat usein, että motivaatio on tärkeää, mutta heillä ei välttämättä ole riittävästi ymmärrystä siitä, mistä motivaatio rakentuu tai miten sitä voidaan ylläpitää silloin, kun oppiminen vaatii ponnistelua”, sanoo Törmänen.

Tutkijoiden mukaan on vaikea odottaa oppilaan pystyvän ylläpitämään motivaatiotaan haastavassa tilanteessa, jos hänellä ei ole ymmärrystä siitä, miksi motivaatio muuttuu tai mitä sille voisi tehdä.

Tukea motivaation säätelytaitojen kehittämiseen

Tutkimustulokset osoittavat myös, että erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa oppilas pitää tehtävää tärkeänä, mutta epäilee omaa onnistumistaan. Tällöin hän voi olla samanaikaisesti motivoitunut ja kuormittunut.

”Fysiologisista mittauksista havaitsimme, että tehtävän korkea tärkeys yhdistettynä epävarmuuteen omasta onnistumisesta näkyi oppilaiden kohonneena vireystilana oppimistehtävän aikana. Tämä kertoo siitä, että sinnikkyyttä haastavat tilanteet eivät ole pelkästään tahdonvoimaan liittyviä kysymyksiä, vaan niihin kytkeytyy myös paljon tunteita ja stressiä”, kertoo Törmänen.

Järvenoja korostaa, että PISA-tulosten taustalla ei ole yhtä yksinkertaista ilmiötä eikä yhtä helppoa ratkaisua. Siksi katse pitäisi siirtää syyllisten etsimisestä ratkaisujen rakentamiseen.

”Tutkimuksemme antaa perusteita sille, että nuorten sinnikkyydestä keskusteltaessa huomio pitäisi suunnata myös motivaation säätelytaitoihin. Jos haluamme oppilaiden pystyvän jatkamaan työskentelyä vaikeuksien kohdatessa, meidän pitäisi tutkia nykyistä enemmän myös sitä, miten näiden taitojen kehittymistä voidaan tukea koulun arjessa. Tämä on myös alue, johon sekä tutkimusta että opettajien täydennyskoulutusta kannattaisi suunnata nykyistä enemmän", Järvenoja kiteyttää.

MotoR-tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama: Motivaatio hukassa – Miten oppimisen säätely rakentaa oppilaiden tahtoa oppia?