Pitääkö mun käyttää kurahousuja? Tutkijat kysyvät, mitä päiväkodin eteisessä oikeasti tapahtuu
Kurahousujen rivistöt ovat tuttu näky päiväkotien eteisissä, mutta vaikka ne ovat suojanneet lapsia kastumiselta 1950-luvulta lähtien, lapset eivät juuri pidä niistä ja kasvattajien mielestä ne ovat työläät.
Oulun yliopiston tutkijat Virve Keränen ja Susanna Kinnunen halusivat selvittää, millainen osa päiväkodin arkea kurahousut ovat ja mitä ne kertovat varhaiskasvatuksesta, lapsuudesta ja yhteiskunnan odotuksista. He etsivät vastauksia siihen, miten kurahousut ovat muuttaneet suomalaista lapsuutta ja mitä päiväkotien pukemisrumba kertoo arvoistamme.
Lapset kurahousuissaan edustavat tutkijoiden mukaan onnellista, puhdasta ja tervettä ulkoilmaelämää. Samalla kurahousut rajoittavat lasten liikkumista ja aiheuttavat epämukavuutta, mikä vaikeuttaa onnellisen lapsuuden esittämistä.
”Kurahousut mahdollistavat terveen ulkoilmaelämän ideaalin toteutumisen, mutta on ristiriitaista, jos ne pitää pukea päälle pakolla. Kurahousut eivät ole hankalia vain lapsille, vaan myös päiväkotien henkilökunta ja vanhemmat tuskailevat pukineen kanssa. Kurahousuissa lapsen kanssa on koko ympärillä oleva yhteisö”, Virve Keränen kertoo.
”Kurahousut herättivät meissä kiinnostuksen tutkia sitä, millaista lapsuutta valta-asemasta sanellut esineisiin liittyvät säännöt ja normit tuottavat, minkä mukaan niitä on laadittu ja onko lapsella itsellään mahdollisuutta osallistua sääntöjen luomiseen.”
Kurahousuilla on isompi rooli kuin arvaammekaan
Tutkimus osoittaa, että päiväkodissa on materiaalisia toimijoita, jotka määrittävät sitä, millaisia käytänteitä, sääntöjä ja tapoja päiväkotiin rakentuu.
Tutkijat muistuttavat, että varhaiskasvatuksessa ei ole kyse vain opetussuunnitelmista ja kasvatusfilosofioista. Myös materiaaliset asiat, kuten vetoketjut, hiuspompulat ja rusetit, kurahousut ja vesilätäköt vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsuus ja päiväkotiarki muotoutuvat.
Lapsilla itsellään ei useinkaan ole näihin liittyvää toimijuutta. Tutkijoiden mukaan kurahousut eivät ole vain käytännöllisiä sadevaatteita, vaan ne vaikuttavat lasten ja aikuisten välisiin suhteisiin, arjen aikatauluihin ja jopa siihen, miltä ns. hyvä lapsuus näyttää.
”Tutkimuksemme tarkoitus ei ole kritisoida kurahousuja, vaan tarkastella ja ravistella kurahousujen ympärillä olevia käytänteitä ja sääntöjä”, Susanna Kinnunen sanoo.
He eivät tarjoa vastausta siihen, pitäisikö kurahousuista luopua. “Kurahousut paljastavat yllättävän paljon siitä, millaisia odotuksia yhteiskunta asettaa lapsille ja kuinka iso rooli pienilläkin esineillä on arjessa.”
Tutkimus vahvistaa aiempien lapsuudentutkimusten tuloksia siitä, miten materiaalisilla suhteilla on merkitystä opetuksessa ja kasvatuksessa sekä tuo esille lapsen toimijuudesta käytävään keskusteluun toisenlaisen näkökulman. Materiaalisuuden kautta lapset kantavat mukanaan myös vanhempiensa sosioekonomista statusta.
Tuloksia voidaan hyödyntää päiväkodeissa tarkastelemalla kenen tai minkä mukaan sääntöjä ja normeja on laadittu sekä onko lapsella itsellään mahdollisuutta osallistua näistä käytäviin keskusteluihin. Tulokset kannustavat pohtimaan päiväkodin materiaalisia suhteita ja niiden merkitystä lasten arjessa monelta kannalta, myös totutun näkökulman ohitse ja yhdessä lasten kanssa.
Tutkimus on uusmaterialistinen diskurssitutkimus. Aineistona siinä ovat tutkijoiden muistot ja kokemukset sekä uutiset, ohjeistukset ja julkiset keskustelut.
Tutkimus on julkaistu Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education -tiedelehdessä: Virve Keränen & Susanna Kinnunen, 2025: Do I have to wear mud pants? Mud pants as material agent in Finnish preschool