Pohjoisen marjat nousevat tutkimuksen kärkeen – hillasta löytyi lupaavia nanorakkuloita
Tutkimuksen mukaan hillan nanovesikkelit kuljettavat biologisesti aktiivisia molekyylejä, kuten mikro-RNA:ta. Ne säilyvät ehjinä ruoansulatuskanavassa, imeytyvät verenkiertoon ja kohdentuvat tarkasti tiettyihin kudoksiin. Koeolosuhteissa havaittiin, että vesikkelit voivat hillitä tulehdusta ja jopa estää syöpäsolujen kasvua.
Löytö avaa mahdollisuuksia hyödyntää marjojen nanovesikkeleitä ravitsemuksessa, lääkekehityksessä ja hyvinvointituotteissa. Tulevaisuudessa näitä vesikkeleitä voitaisiin käyttää lääkemolekyylien kohdentamisessa kudoksiin, mikä voisi vähentää lääkkeiden sivuvaikutuksia verrattuna perinteisiin menetelmiin.
Nanovesikkelien tutkimus on kansainvälisesti kasvava ala. Suomessa hilla ja muut pohjoisen havumetsävyöhykkeen marjat tarjoavat ainutlaatuisen tutkimuskohteen.
”Kotoisten marjojen ja myös puiden nanovesikkelitutkimus on uusi, monin tavoin lupaava tutkimusala. Muualla on aiemmin tutkittu esimerkiksi vihanneksia”, kertoo yliopistotutkija Soile Jokipii-Lukkari Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä. ”Mustikallakin on terveysvaikutuksia, joten olemme sitä tutkineet, ja onnistuneet jo eristämään myös mustikan nanovesikkeleitä”.
Parhaillaan tutkitaan myös kuusen nanovesikkeleitä, jotka esiintyvät bioaerosoleina. Niiden avulla voidaan saada uutta tietoa metsien terveysvaikutuksista ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista.
”Nanovesikkelit ovat osa luonnon kehittämää lajien välistä viestintäjärjestelmää. Ne muodostuvat RNA:sta, proteiineista ja metaboliiteista – eräänlaisesta biokielestä – joka ohjaa solujen toimintaa monin tavoin. Vesikkelitutkimus avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää, miten eliöt sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja lajikirjon muutoksiin”, kertoo Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio.
”Nykytiedon perusteella voimme olettaa, että nanovesikkeleitä löytyy myös puolukasta ja muistakin Suomen marjoista”, Jokipii-Lukkari jatkaa. ”Jatkotutkimuksessa meitä kiinnostaa vesikkelien mahdollisuudet monella rintamalla, kuten marjojen ja eliöiden välisessä vuorovaikutuksessa mikro-RNA:n kautta.”
Tutkimuksen löydökset voivat myös vauhdittaa suomalaista elintarvike- ja hyvinvointiteollisuutta. Hillaa hyödynnetään jo esimerkiksi kosmetiikassa, mutta nanovesikkelien tunnistaminen antaa marjalle uudenlaista arvoa tulevaisuuden superruokana ja mahdollisena lääkinnällisenä raaka-aineena.
Nanovesikkeleitä eristetään esimerkiksi nanoselluloosa-kalvojen avulla, joita Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö on ollut mukana kehittämässä.
Uusi tutkimus hillan nanovesikkeleistä julkaistiin elokuussa 2025 Nanoscale-tiedelehdessä.
Lue myös
Tutkimus mustikan nanovesikkeleistä