Puhujaesittely: Kerttu Saalasti -seminaari “Pohjoinen kädenjälkemme on globaali”

Matti Muhos

Kasvun johtamisen, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori TkT Matti Muhos avaa Kerttu Saalasti -seminaarin. Hän on toiminut Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtajana vuodesta 2018 ja on myös Kerttu Saalasti säätiön asiamies.

”Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kasvanut toimintavuosiensa aikana tutkimusinstituutiksi, jolla on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tutkimusprofiili ja vahva yhteistyöverkosto. Olen tästä erityisen ylpeä”, Muhos sanoo.

Muhoksen mukaan Kerttu Saalasti Instituutti tekee osaamisalueillaan uraauurtavaa tutkimusta, jolla on todennetusti poikkeuksellisen suuri yhteiskunnallinen merkitys. Instituutti vahvistaa mikroyrittäjyyden, tulevaisuuden tuotantoteknologioiden, ja alueellinen erinomaisuuden tutkimusaloilla kestävästi kehittyvää yhteiskuntaa.

”Käynnistämme lisäksi paraikaa uutta energialiiketoiminnan tutkimusalaa. Tutkimusryhmämme tekevät uraauurtavaa tutkimusta osaamisalueillaan ja ansaitsevat siitä kiitoksen. Monipuolinen tutkimus ja siihen perustuva koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus ovat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin strategisia keihäänkärkiä.”

Muhos kertoo, että systemaattinen panostus kansainväliseen julkaisutoimintaan on johtanut julkaisujen määrän ja laadun merkittävään kasvuun jo kahdeksan vuotta peräkkäin. Samoin panos kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimiseen on johtanut kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen ja kestävään hankeportfolioon. Näyttöinä suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen työn tuloksista ovat muun muassa tutkimusalojen käynnistäminen, kasvu, ja vakiinnuttaminen, OKM:n osoittama valtakunnallinen erityistehtävä, käynnistetyt tenure track -professuurit, kasvava kansainvälinen verkosto, sekä lukuisat alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavat tutkimushankkeet.

Arto Maaninen

Filosofian tohtori ja epäorgaanisen kemian dosentti Arto Maaninen aloitti Oulun yliopiston rehtorin tehtävässä 1. tammikuuta vuonna 2025. Sitä ennen hän on toiminut Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtorina ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä tutkimusjohtamisen tehtävissä sekä tutkimusprofessorina.

Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen luotaa alueellista ja kansainvälistä kestävyyttä strategisesta näkökulmasta. Oulun yliopiston vuoteen 2030 suuntaava strategia kiteytyy lauseeseen "Pohjoinen kädenjälkemme on globaali". Strategian mukaan tämän hetken merkittävimmät globaalit haasteet Oulun yliopiston näkökulmasta ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja biodiversiteetin turvaaminen, selviytymiskykyinen ja turvallinen yhteiskunta, digitalisaatio, tekoäly ja data ihmiskunnan palveluksessa sekä terve ja hyvinvoiva ihminen. Oulun yliopisto etsii ratkaisuja maapallon ekologisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin kestävyyshaasteisiin.

”Tunnistamme roolimme pohjoisen alueen strategisen kehittämisen ajurina ja elinvoiman rakentajana tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten ja kansallisten sidosryhmiemme kanssa”, Maaninen sanoo.

Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat vaikuttavat ympäröivän yhteiskunnan elinvoiman kestävään ja vastuulliseen kehittämiseen. Tavoitteena on, että jokainen Oulun yliopistolainen tekee vastuullisia valintoja nyt ja tulevaisuudessa. Oulun yliopistossa tehdään aktiivisesti kansallista ja kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

”Olemme kansainvälisesti arvostettu ja vastuullinen yhteistyökumppani ja teemme aktiivista ja laajentuvaa yritys- ja sidosryhmäyhteistyötä. Keskitymme esimerkiksi tutkimusyhteistyön ja Business Finland -hankkeiden lisäämiseen tutkimusyksiköissä ja niihin liittyvien ohjausprosessien kehittämiseen. Tavoittelemme yritys- ja sidosryhmäyhteistyön tulojen kattavan kymmenesosan yliopiston kokonaisbudjetista", Maaninen kertoo.

Mari-Leena Talvitie

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien juuret ovat yrittäjäperheessä Etelä-Pohjanmaalla. Hän valmistui ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 2010.

Talvitie valittiin eduskuntaan Oulun vaalipiiristä ensimmäisen kerran vuonna 2015. Eduskunnassa hän on ollut hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana ja jäsenenä muun muassa sivistysvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa ja lakivaliokunnassa. Koko kansanedustajauransa ajan Talvitie on toiminut arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana.

Poliittisen uransa aikana hän on toiminut kokoomuksen varapuheenjohtajana ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana. Oulun kaupunginvaltuustossa Talvitie on ollut vuodesta 2005. Hän on toiminut lisäksi muun muassa Oulun kaupunginhallituksen, Oulun kaupunginvaltuuston, Oulun seudun ympäristölautakunnan ja Koulutuskuntayhtymä OSAO:n sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Talvitie on toiminut myös Tekniikan akateemiset TEKin hallituksen puheenjohtajana.
Ennen eduskuntaan nousemistaan Talvitie on työskennellyt elintarviketeollisuudessa ja useiden kansanedustajien avustajana.

Talvitie tuo videollaan valtiovallan näkemyksiä alueelliseen kestävyyteen. Hän on vahva pohjoisen alueen elinvoiman, koulutuksen ja TKI-toiminnan puolestapuhuja.

Ari Alatossava

Ari Alatossava on Oulun kaupunginjohtaja. Kuusamosta kotoisin oleva Alatossava on työskennellyt Oulun kaupungin konsernijohtajana vuodesta 2022 saakka. Ennen Oulun konsernijohtajan virkaa Alatossava toimi Iin kunnanjohtajana 2015–2022 ja sitä ennen toimitusjohtajana 15 vuoden ajan erilaisissa yrityskehitys-, teknologiakeskus- ja aluekehitystehtävissä, muun muassa Iin Micropoliksen ja Iilaakso Oy:n toimitusjohtajana. Alatossava on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 1994.

Alatossavalla on roolinsa Kerttu Saalasti säätiön perustamisessa, sillä hän teki selvityksen säätiön perustamista varten ja toimi Kerttu Saalasti Instituutin perustamisen aikaan yliopistotyöryhmän sihteerinä. Puheenvuorossaan hän käsittelee Pohjoista kädenjälkeä.

”On Suomen etu, että pohjoinen kehittyy. Kun pohjoisen ihmisiin ja infrastruktuuriin investoidaan, koko Suomi hyötyy. Pohjoinen tuottaa kasvua ja hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille, ratkaisuja Suomen haasteisiin. Pohjoinen on ratkaisija.”

Alatossavan mukaan voima on ihmisissä ja yhteistyössä. Koulutuksen, oppimisen ja uuden osaamisen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Hän painottaa, että pohjoisessa on hyvä kasvaa ja elää.

Jenni Airaksinen

Jenni Airaksinen on kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja. Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntiin kohdistuvaa tutkimusta ja välittää tutkimustietoa kentälle. Airaksisen mukaan elinvoimakeskusteluun tarvitaan uusia näkökulmia.

”Nykyinen elinvoimakeskustelu nojaa liiaksi väestömuutosten kauhisteluun ja epärealistisiin kasvustrategioihin. Tällaiset näkökulmat eivät tavoita yhä erilaistuvamman kuntakentän todellisia mahdollisuuksia kehittää kestävää ja juurtunutta elinvoimaa. Elinvoima ei välttämättä edellytä kasvua, mutta uusiutumista se vaatii. Tämä uusiutuminen on välttämätöntä niin väestörakenteessa, elinkeinotoiminnassa kuin yhteistyömuodoissakin. Mikään yksittäinen kaava ei ole siirrettävissä kaikkialle – jokaisen alueen on itse tunnistettava omat vahvuutensa ja rakennettava elinvoimansa niiden varaan”, Airaksinen sanoo.

Airaksisen mukaan avainasemassa ovat paikalliset ja alueelliset toimijat, joiden sitoutuminen kehittämiseen on ratkaisevaa. Elinvoima ei ole pelkästään muuttovoittoa – se on kykyä uudistua, juurtua ja rakentaa tulevaisuutta omista lähtökohdista käsin.

Ossi Kotavaara

Filosofian tohtori ja dosentti Ossi Kotavaara toimii tutkimusjohtajana monitieteisessä alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmässä (REx). Hänen tehtävänkuvansa ytimessä ovat alueiden kehittämiseen kytkeytyvä paikka- ja aluetiedon analytiikka sekä menetelmäkehittäminen. Hänen tutkimusalaansa ovat geoinformatiikka, aluetiede, talousmaantiede ja liikennemaantiede.

”Keskeinen osa tehtävääni on tutkimuskokonaisuuksien rakentaminen alueellisten ilmiöiden tekijöistä, prosesseista ja rakenteista. Tiivis ja monialainen yhteistyö tutkijoiden, aluekehittäjien ja yritysten kanssa on omassa ja tutkimusryhmän työssä keskeistä. Tuotamme yhdessä tutkimukseen perustuen alueiden tietojohtamisen välineitä ja rakennamme perustutkimuksen, tiedolla vaikuttamisen ja tutkimusta soveltavan kehittämistyön kautta alueellista elinvoimaa ja kestävyyttä”, Kotavaara sanoo.

Kotavaara virittää seminaarissa tutkija–elinkeinoelämävuoropuhelun, jossa hän tuo esille näkemyksiä alueelliseen kasvuun Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Harri Jaskarin kanssa.

Harri Jaskari

Hallintotieteiden lisensiaatti Harri Jaskari toimii Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtajana. Hänen vastuualueenaan Suomen Yrittäjissä on myös järjestötoiminta. Hän on toiminut aiemmin muun muassa kansanedustajana, kokoomuksen puoluesihteerinä, Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtajana sekä Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä sekä Pirkanmaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on myös yrittäjäkokemusta. Hän analysoi yrittäjyyttä, kasvua, vientiä ja kansainvälistymistä yrittäjän näkökulmasta.

”Olen elinkeinopolitiikan edunvalvoja yrittäjäjärjestössä. Työni tavoitteena on tehdä Suomesta mahdollisimman hyvä ja innostava toimintaympäristö yrittäjyydelle”, Jaskari sanoo.

Jaskarin mukaan pk-sektori ja erityisesti mikroyritykset tarvitaan vientiin mukaan kestävän kasvun turvaamiseksi. Monissa maissa mikroyrityksiä pidetään jopa kansantalouden dynaamisina uudistajina.

”Meidän on korkea aika analysoida nykyistä tarkemmin, miksi suomalaiset mikroyritykset eivät kasva ja kansainvälisty läheskään samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Onko kyse varovaisesta kansanluonteesta, yrittäjien uskalluksen puutteesta, yhteiskunnan kannustimien puutteista, väärästä innovaatiopolitiikasta vai mistä?” Jaskari pohtii.

Jari Joutsenvaara

Jari Joutsenvaara toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän kehityspäällikkönä. Hän on kokenut kansainvälisten hankkeiden projektipäällikkö. Vuosien varrella Joutsenvaaran työ on laajentunut koskemaan tutkimusympäristöjen kehittämistä laajemmin, ja hän on keskittynyt erityisesti kansainvälisten tutkimushankkeiden rakentamiseen ja koordinointiin. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri (pääaineena fysiikka) ja jatko-opiskelija Oulun yliopiston kaivannaisalan yksikössä. Hänen tutkimuksensa tarkastelee kaivosympäristöjen uusiokäytön mahdollisuuksia erityisesti poikkitieteellisestä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kerttu Saalasti -seminaarissa Joutsenvaara pohjustaa paneelikeskustelua. Hänen tärkein nostonsa liittyy yhteistyöhön ja vuoropuheluun eri toimialojen, eri alueiden ja eri maiden välillä.

”Pääpaino on alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä TKI-yhteistyössä sekä EU-vaikuttamisessa. Näin syntyy kasvun ja kestävän kehityksen mahdollisuuksia, jotka ylittävät toimiala- ja tutkimusrajat ja vahvistavat maaseutumaisten alueiden elinvoimaa”, Joutsenvaara sanoo.

Marko Holma

FM Marko Holma on Muon Solutions Oy:n toimitusjohtaja ja kansainvälisesti tunnettu myonigrafian eli myonikuvauksen ja myonimetrisen paikannuksen (muPS) edelläkävijä. Hänellä on yli kahden vuosikymmenen kokemus tieteellisestä tutkimuksesta, innovaatiokehityksestä ja vaativista kansainvälisistä projekteista, joissa yhdistyvät geologia sekä geofysiikka ja toisinaan myös soveltava avaruustiede ja paikkatietotekniikka. Marko on toiminut yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa, ja hänen johtamansa Muon Solutions kehittää uraauurtavia menetelmiä maanpinnan ja rakenteiden sisäisten ominaisuuksien kuvantamiseen sekä GPS:stä riippumattomaan paikannukseen – teknologioita, joilla on laaja merkitys niin kaivannaisteollisuudessa, infrastruktuuriturvallisuudessa kuin ilmasto- ja ympäristötutkimuksessa. Muon Solutions Oy:n toimitusjohtajuuden lisäksi Marko työskentelee osa-aikaisesti myös Kerttu Saalasti -instituutin Alueellisen erinomaisuuden ryhmässä.

Kerttu Saalasti -seminaarissa Marko Holma alustaa yhdessä Jari Joutsenvaaran kanssa paneelikeskustelun ja kertoo kasvutarinansa tutkijasta kansainvälisen syväteknologiayrityksen vetäjäksi.

Elisa Sipponen

Elisa Sipponen on Finnveran mikroyritysten rahoituksesta vastaava rahoitusjohtaja. Hän on rahoitusalan osaaja ja erikoistunut johtamiseen, sidosryhmäyhteistyöhön ja yritysrahoitukseen. Nykyisessä roolissaan hän vastaa Finnveran pienrahoituksesta, liiketoiminnan kehittämisestä, päätöksenteosta ja tiimin johtamisesta. Sipposen mukaan alueellinen kestävyys on kestävän Suomen perusta.

”Yritysten kasvu, kehitys ja jatkuvuus luovat pohjan alueelliselle elinvoimalle, työpaikoille, veroeuroille ja osaamisen säilymiselle. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla mikroyritysten merkitys korostuu, sillä ne uudistavat taloutta ja synnyttävät usein kaikkein radikaaleimpia innovaatioita suurten yritysten rinnalla”, Sipponen sanoo.

Sipponen kertoo, että uusien liiketoimintojen käynnistämisen ja yritysten kasvun ohella omistajanvaihdokset ovat kriittisiä hetkiä, joissa alueellinen elinvoima voi joko vahvistua tai katketa. Finnvera toimii rahoituksen puuttuvana palasena varmistaen, että liiketoiminnan käynnistäminen, kasvu, kehitys ja jatkuvuus ovat mahdollisia kaikkialla Suomessa.

Sipponen osallistuu Kerttu Saalasti -seminaarissa paneelikeskusteluun muun muassa Markus Erkkilän ja Aleksi Salon kanssa.

Markus Erkkilä

HTM Markus Erkkilä toimii suunnittelujohtajana Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Sitä ennen hän on toiminut suunnittelujohtajana myös Keski-Suomen liitossa ja Etelä-Pohjanmaan liitossa. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa aluekehittämisestä ja edunvalvonnasta koko maakunnan alueella.

Erkkilä vastaa maakunnan strategisesta suunnittelusta. Hänen vastuualueensa työvälineinä toimivat esimerkiksi alueidenkäyttöä suuntaava maakuntakaava, maakunnan kehittymistä ohjaava maakuntaohjelma ja koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma.

“Pohjoinen kädenjälki on vahva ja pohjoisella on annettavaa koko Suomelle. Pohjoisella on tarjota kasvua, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Geopoliittinen tilanne korostaa pohjoisen merkitystä. Kestävä kasvu rakentuu luonnonvarojen, osaamisen ja yhteistyön perustalle”, Erkkilä sanoo.

Aleksi Salo

FM Aleksi Salo on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) asiakaspäällikkö. Hän vastaa asiakkuuksista erityisesti geologiseen tutkimukseen liittyvissä tilaustöissä. Asiantuntijana hän toimii erilaisissa geologisissa tutkimusprojekteissa. Hänen osaamisalueitaan ovat mineraalivarantoihin liittyvät kysymykset ja mineraalisektorin muut asiantuntijatehtävät.

“Erikoistuminen ja yhteistyö sekä terve kilpailu toimivat TKI-toiminnasta syntyvän kasvun kiihdyttäjänä. Entistä tärkeämpää on myös kannustaa yliopistoja ja muita tutkimusinstituutteja innovaatioiden kaupallistamiseen eri keinoin”, Salo sanoo.

Salon mukaan myös yrityksillä on tärkeä rooli, ei pelkästään teknologia- ja palvelutoimittajilla, vaan myös asiakasyrityksillä innovaatioiden hautomoina ja ideoiden ja tutkimuksen tuottajina. Tutkimuskeskuksilla ja yliopistoilla on puolestaan tärkeä rooli verkostojen ylläpitämisessä, luomisessa ja kansainvälisen tutkimuksen edistämisessä. Tutkimusrahoituksen, niin kansallisen kuin kansainvälisen, kotiuttaminen alueille on tärkeä yhteisponnistus eri toimijoiden kesken.

Päivi Karikumpu

Nivalan kaupunginjohtaja ja Kerttu Saalasti säätiön hallituksen puheenjohtaja, HTM Päivi Karikumpu pitää seminaarin päätöspuheenvuoron.

“Kerttu Saalasti Instituutin 25 -vuotisjuhlavuosi muistuttaa meitä siitä, kuinka pitkäjänteinen tutkimustyö ja alueellinen sitoutuminen voivat tuottaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavia tuloksia”, Karikumpu sanoo.

Karikummun mukaan instituutti on kasvanut merkittäväksi toimijaksi, jonka tutkimusprofiili ja alueellinen vaikuttavauus on vahva.

“On tärkeää, että Oulun yliopiston toiminta on läsnä Pohjois-Pohjanmaan eteläisessä osassa. Kumppanuus Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kanssa alueellemme tärkeä – ei vain tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta, vaan myös alueellisen elinvoiman, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämisen kannalta”, Karikumpu sanoo.

Tervetuloa mukaan Kerttu Saalasti -seminaariin Pohjoinen kädenjälkemme on globaali – kestävyyttä alueellisesta erinomaisuudesta.

Aika: tiistai 23.09.2025 12.00 - 16.00 (seminaariosuus klo 12.00 - 14.15 ja verkostoitumistilaisuus klo 14.15 - 16.00)

Paikka: Nivalan teknologiakeskus NITEK, Pajatie 5, 85500 Nivala

Seminaariosuus striimataan Oulun Yliopiston YouTube -kanavalle (ks. linkki)

Lue lisää ohjelman tapahtumasta täältä.

Kysy lisää:
Minna Kilpeläinen, viestintäasiantuntija
minna.kilpelainen@oulu.fi
puh: 040 3523608