Raskaan kaluston jarrutusmatkoja testattiin talvisissa olosuhteissa Pudasjärvellä – mittaukset ja sääpalvelut parantavat talviliikenteen turvallisuutta
Safetrucks-tutkimushankkeen testitapahtuman keskiössä olivat raskaan liikenteen jarrutusmatkatestit talvisella, liukkaalla alustalla. Testiradalla mitattiin, miten erilaiset ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät käyttäytyvät jarrutustilanteissa ja miten tieto olosuhteista tukee turvallista ajamista.
Päivän aikana esiteltiin myös hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja, jotka yhdistävät ajoneuvoista kerättävän reaaliaikaisen olosuhdetiedon, tienpinnan kitkan mittaamisen ja tarkemmat paikalliset tiesääennusteet.
Testipäivä oli onnistunut pakkasen paukkuessa alle 20 asteen lukemissa. Pudasjärven lentokentälle tehdyllä radalla tehtiin rengas- ja kitkamittauksia erilaisilla raskailla ajoneuvoilla erilaisilla yhdistelmillä. Muuttujina olivat massa ja nopeus. Testien avulla saatiin erilaisille ajoneuvoyhdistelmille mitatut vertailuarvot siitä, millainen jarrutusmatka tietyillä nopeuksilla on tietyissä olosuhteissa.
Sää- ja turvallisuuspalveluiden kehittäminen on hankkeessa keskeistä, ja sitä varten pitää testata ja mitata raja-arvot kitkan ja liukkauden suhteen. Se mahdollistaa ajoneuvokohtaisten varoitusten luomisen, kun tiesääennuste ja auton data ilmoittavat, että olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti.
”Raskaan liikenteen varoituspalveluiden esittely jarrutusdemon yhteydessä konkretisoi hienosti, mistä tutkimushankkeessa on pohjimmiltaan kysymys. Parantamalla raskaan liikenteen turvallisuutta saadaan moninkertainen vaikutus koko liikenneympäristöön”, sanoo hankkeen koordinaattori, vanhempi tutkija Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta.
Safetrucks-tutkimushanketta ja sen palveluiden kehitystyötä johtaa Ilmatieteen laitos. Testitapahtuman käytännön toteutuksesta vastasivat Nokian Raskaat Renkaat ja Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä, joilla on pitkä kokemus rengastestauksesta ja tienpintakontaktin tutkimuksesta.
Jarrutusmatkoja mitattiin erilaisilla ajoneuvoilla ja kuormilla
Tapahtumassa testattiin raskaan kaluston jarrutusmatkoja liukkaalla pinnalla useilla eri kokoonpanoilla. Mittauksissa tarkasteltiin muun muassa
- tienpinnan kitkan mittausta eri rengastyypeillä
- jarrutusmatkan eroja tyhjällä ja lastatulla ajoneuvolla
- jarrutusmatkan eroja vetoautolla ja ajoneuvoyhdistelmällä
- ajoneuvojen roolia olosuhdetiedon keräämisessä
- paikallisen tiesään tarkempaa ennustamista.
”Rengastestit ovat tärkeä osa Nokian Renkaiden rengaskehitystyötä ja pyrimme kaikissa hankkeissa panostamaan erityisesti turvallisuuden parantamiseen. Tässä hankkeessa keskitytty Intuitu-älyrenkaan kehittämiseen raskaan kaluston tarpeisiin”, sanoo Teppo Siltanen Nokian Renkailta.
Oulun yliopiston raskaan liikenteen rengasmittausperävaunun avulla mitattiin tienpinnan reaaliaikainen kitka ennen jarrutuksia ja jarrutusten aikana. Kitkaa mitattiin myös optisilla kitkamittauslaitteilla, joita hyödynnetään hankkeen pilottiajoneuvoissa.
”Rengasmittausperävaunun avulla pystymme tutkimaan renkaiden voimantuottoa esimerkiksi käännöksissä sekä jarrutustilanteissa tosielämän talvisissa tieolosuhteissa. Mittaustuloksia hyödynnetään muun muassa kitkanmittausmenetelmien toiminnan todentamisessa, erilaisten renkaiden suorituskyvyn vertailussa sekä rengasmallien laatimisessa, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä ajodynamiikkasimuloinneissa. Niiden avulla voimme tarkastella esimerkiksi erilaisten raskaiden ajoneuvoyhdistelmien vakautta kovan sivutuulen yllättäessä talviolosuhteissa”, sanoo Oulun yliopiston tutkija Miro-Tommi Tuutijärvi.
Oulun yliopistossa suunniteltu ja rakennettu rengasmittausperävaunu on kitkan mittaamiseen ainutlaatuinen väline. Se on tehty dynaamisten rengasvoimien mittaamiseen. Mitataan sivuttaisvoimaa (kaarreajo), pitkittäisvoima (jarrutukset) ja yhdistettyä luistoa (jarrutus kaarteessa). Tutkimusta tehdään mittaamalla renkaan voimia näiden kolmen akselin suuntaisesti reaaliajassa. Mittausperävaunulla saadaan verrattua eri renkaita eri akseleille sijoitettuna erilaisilla tiepinnoilla. Näin renkaille saadaan kitkakäyrät, kun ajoja tehdään eri rengaskulmilla.
Laaja yhteistyö tukee liikenneturvallisuuden kehittämistä
Tapahtumaan osallistuivat myös hankkeen muut toimijat Ahola Transport, Neste ja Taipale Telematics, jotka esittelivät hankkeessa tehtävää tutkimustyötä. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Suomen Maa-autot, VR Transpoint sekä Lappia-opisto. Lappia-opisto on tarjonnut kalustoaan Ilmatieteen laitoksen optisten kitkamittausten alustaksi, ja oppilaitoksen ajoneuvot olivat testipäivässä mukana myös jarrutusmittauksissa.
Testipäivän aikana testiradan polanteet eli renkaanurien väliin syntyneet kovettuneet jääharjanteet kiillottuivat ja tien liukkaus vaihteli. Vastaava tapahtuu myös todellisessa liikenteessä, jolloin kuskin kyky lukea tietä ja muita olosuhteita korostuu. Nykyisillä autoilla lukkojarrutuksessakin ohjattavuus säilyy ja kuskin on mahdollista hakea pitopintaa renkaiden alle.
Jarrutusmatkatestejä valvoi ja koordinoi Liikenneturva.
”Olemme aina mielellämme mukana toiminnassa, jossa otetaan konkreettisia askelia kohti parempaa liikenneturvallisuutta”, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo.