Rohkeasti vaikeisiin aiheisiin – naisviha ja ilmastonmuutoksen kieltäminen saivat tutkijat liikkeelle
Tärkeintä on lisätä tietoa ja ymmärrystä tunteiden ja mielipiteiden tulvan keskelle. Näin perustelee tutkimustaan Sonja Pietiläinen. Pietiläisen tuore väitöskirja ”Äärioikeiston rodullinen maantiede: ilmastopolitiikka Suomessa ja Venäjällä” avaa radikaalioikeiston ja ympäristö- sekä ilmastokriisien yhteyttä.
”Välillä työ on ollut raskasta, mutta en missään vaiheessa ajatellut luovuttaa”, Pietiläinen aloittaa.
”Olen aina ollut kiinnostunut ilmiöistä, joista näyttää tulevan valtavirtaa ja joihin liittyy voimakasta ristiriitaa. Parlamentaarisesta äärioikeistosta on tullut yksi merkittävimmistä poliittisista toimijoista viime vuosikymmenen aikana, ja aiheeseen liittyy vähän tutkittua tietoa. Tutkijana olen halunnut avata tätä ilmiötä.”
Pietiläisen tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on tutkijan omien sanojen mukaan havainto siitä, että äärioikeisto on edistänyt rasismin eri muotojen normaalistumista.
”Tähän liittyy myös ilmastonmuutoksen pitäminen esimerkiksi tiettyjen ihmisryhmien ongelmana tai ilmastonmuutoksen kieltäminen kokonaan”, Pietiläinen sanoo.
”Äärioikeiston ilmastoestämis-politiikka nivoutuu rasistiseen ekologiaan esimerkiksi tekemällä erilaisia yleistäviä, halventavia ja ihmisvihamielisiä ajatuksia ja stereotypioita esimerkiksi eri kansojen “geneettisestä” luontosuhteesta.”
Havainnot ovat herättäneet myös vihaa ja vähättelyä tutkijaa kohtaan.
Viisi vuotta kestäneen tutkimustyönsä aikana Sonja Pietiläinen sanoo kohdanneensa maalittamista ja nimittelyä erityisesti verkossa.
”Minua on haukuttu julkisilla alustoilla monin eri sanoin, on peloteltu ja ilmaistu, että olen vääränlainen. Silti ajattelen, että tutkijana minun on mentävä rohkeasti kohti myös vaikeita aiheita. Se on minun velvollisuuteni. Ystävät, perhe ja tiedeyhteisön tuki ovat kannatelleet."
Kielentutkijaa ohjaa tasa-arvo
Matti Nikkilä on väitellyt verkon kuvalaudoilla esiintyvästä naisvihasta. Kuvalaudat ovat sosiaalisen median alustoja, joilla jaetaan kuvia ja käydään keskustelua anonyymisti. Niistä muun muassa Ylilauta on tunnettu äärioikeistoa tukevan verkkovihan lähteenä.
Nikkilä kiinnostui aiheesta Gamergaten kautta. Vuonna 2014 peliyhteisöissä alkoi esiintyä naisvihaa, mikä sai tutkijan seuraamaan keskustelua ja johdatti hänet myös kuvalaudoille.
”Kukaan ei voi ajatella noin, oli ensimmäinen ajatukseni. Mielipiteitä perusteltiin tieteellisillä argumenteilla ja käytettiin vahvaa retoriikkaa. Kuvalaudat muuttuivat naisvihamielisiksi paikoiksi. Ymmärsin, että voin kielentutkijana pureutua noihin asioihin”, hän kertoo.
Nikkilän väitöskirja kuuluu englannin kieleen alaan ja metodina hän käyttää neksusanalyysiä. Hän tunnistaa kuvalaudoille kirjoittavien argumentointikeinot ja keskustelutaktiikan – ja on huolestunut. ”Tarkoitus on loukata huumorin varjolla.”
Kuvalaudat pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen muotoihin. Tutkija haluaa tuoda julki, että kuvalautojen toiminta on epäeettistä.
”Sukupuolten tasa-arvo on minulle tärkeää, ja ajattelen aihettani tasa-arvon kautta. Tutkimusta tehdessäni olen miettinyt, miten kuvalaudoilla kirjoittelevat nuoret miehet voivat ajatella niin yksinkertaisesti.”
Matti Nikkilä on saanut vihamielistä kommentointia osakseen erään Ylilaudalla jaetun lehtikirjoituksensa vuoksi.
”On tavallista, että tutkimuksesta poimitaan yksittäisiä otteita ja niiden perusteella esitetään poskettomia väitteitä. Viitteet ovat tärkeitä, sillä ne luovat uskottavuutta.”
Hän arvostaa sitä, että voi tehdä tutkimustaan, eikä koe, että olisi mitään pelättävää.
”Jos edes muutaman ihmisen pystyisin herättämään, miltä hänen tekonsa verkossa voi merkitä muille ihmisille. Empatia kuuluu ihmisten väliseen kanssakäymiseen”, hän sanoo.