Sulamisvesi rapauttaa Grönlannin mannerjäätikköön miljoonia hiushalkeamia ja horjuttaa sen rakennetta

Teksti on julkaistu alun perin The Conversation ‑sivustolla Creative Commons ‑lisenssillä. Lue alkuperäinen artikkeli.

Jäätikkötutkija Alun Hubbard kertoo tuoreesta tutkimuksesta, joka tarkastelee uusia jääkatoa nopeuttavia prosesseja. Samalla hän kuvailee epätodellisia näkymiä Grönlannin mannerjäätiköltä:

Kuljen raivoisasti kuohuvan virran jyrkkää reunamaa pitkin. Vaikka kanjoni vastaa leveydeltään vain maantietä, joen virtaama on suurempi kuin Lontoon Thames-joessa. Ryöppyävän veden korviahuumaava jylinä ja pauhu on uskomaton – muistutus luonnon raa’asta voimasta, joka vetää nöyräksi.

Kulman takaa aukeava täysin epätodellinen näky saa minut syvän kunnioituksen valtaan. Joen pohjaan on syntynyt ammottava halkeama, joka nielee vettä massiiviseen pyörteeseen sylkien ilmaan valtavia roiskeita. Tämä saattaa kuulostaa tietokoneella luodulta kohtaukselta toimintaelokuvasta, mutta on täyttä totta.

Grönlannin mannerjäätikköön on muodostumassa jäätikkökaivo aivan silmieni edessä. Niin ei kuitenkaan pitäisi tapahtua täällä – nykyinen tieteellinen ymmärrys ei vastaa tätä todellisuutta.

Kuva: Lars Ostenfeld / Into the Ice

Jäätikkötutkijana olen tutkinut 35 vuoden ajan sulamisvesien vaikutuksia jäämassojen ja mannerjäätiköiden virtaukseen ja vakauteen.

Tämä pintaan avautuva kuilu on vasta alkua sulamisveden matkalla mannerjäätikön sisusten läpi. Veden sulattamat suppilomaiset jäätikkökaivot muodostavat jäätikön läpi porautuvan monimutkaisen tunneliverkoston, joka ulottuu satoja metrejä alaspäin aina jäätikön pohjaan asti.

Kun sulamisvesi saavuttaa pohjan, se kanavoituu jäätikönalaiseen viemäröintijärjestelmään, joka toimii pitkälti kaupungin hulevesiverkoston lailla, joskin muuttuen ja tukkeutuen jatkuvasti. Se kuljettaa sulamisveden jäätikön reuna-alueille ja lopulta valtamereen, millä on merkittäviä vaikutuksia jäätikön termodynamiikkaan ja virtaukseen.

Tämänkaltaiset tapahtumat ja uusi tutkimus mannerjäätikön mekaniikasta haastavat perinteisen käsityksen siitä, mitä tapahtuu jäätiköiden sisällä ja alla, missä havainnointi on äärimmäisen haastavaa. Havainnot kertovat karua totuutta: ne viittaavat siihen, että maapallon jäljellä olevat mannerjäätiköt Grönlannissa ja Etelämantereella ovat paljon alttiimpia ilmaston lämpenemiselle kuin mallit ennustavat. Viitteitä on myös siitä, että jäätiköiden epävakaus lisääntyisi niiden sisältäpäin.

Tästä saattaa muodostua murhenäytelmä niille puolelle miljardille ihmiselle, jotka asuvat haavoittuvilla rannikkoalueilla, sillä Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköt ovat käytännössä valtavia jäätyneitä makean veden varastoja, joihin sitoutunut vesimäärä nostaisi sulaessaan maapallon merenpintaa yli 65 metrillä. Mannerjäätiköiden massaväheneminen on kasvanut 1990-luvulta alkaen, ja osoittautunut sekä keskeisimmäksi tekijäksi että villiksi kortiksi merenpinnan nousussa tulevaisuudessa.

Lue lisää ja katso kuvia ja videoita englanniksi alkuperäisestä artikkelista.