Suomen Akatemialta rahoitusta puetun elektroniikan ja 6G:n kehitykseen
Rahoituspäätöksissä otettiin huomioon kansainvälisten asiantuntijoiden arviointilausuntojen lisäksi hankkeiden kansainvälisyys, yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kanssa, sektorien välinen liikkuvuus sekä tutkimusorganisaatioiden omien resurssien käyttö tutkimuksen toteuttamiseksi. Akatemian myöntämä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatioille, jotka hallinnoivat rahoituksen käyttöä.
Oulun yliopisto sai rahoituksen kahteen hankkeeseen. Mikroelektroniikan tutkimusyksikön nuoremman apulaisprofessorin Hannu-Pekka Komsan Ferroelektrinen analogikiihdytin robustiin ja pienitehoiseen reuna-älyyn -hanke toteutetaan yhdessä Aalto yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. Professori Markku Juntin johtamassa Yhdistetyn havainnoinnin ja tietoliikenteen perustavanlaatuiset rajat ja suorituskykykompromissit -hankkeessa kumppaneina ovat Aalto yliopisto ja Tampereen yliopisto. Juntti työskentelee langattoman tietoliikenteen tutkimuskeskuksessa (CWC) Radioteknologiat-yksikön johtajana.
Komsan johtamassa hankkeessa pyritään tekoälylaskennan tehostamiseen ferroelektrisiä komponentteja kehittämällä. Sovelluskohteena voi olla esimerkiksi puettava elektroniikka, jossa tarvitsee käyttää tekoälyä vähällä energialla. VTT:n osuus on ferroelektristen komponenttien valmistus, joissa muisti ja laskenta saadaan yhdistettyä. Näin saadaan aikaan merkittävää energiatehokkuutta. Oulun yliopiston tutkijat luovat tästä kokeellisesti valmistetusta komponentista mallin, jota käytetään järjestelmäpiirien suunnittelussa (System on Chip), joka on Aalto yliopiston osa-alue.
Juntin johtama hanke keskittyy 6G-teknologian kehittämiseen. 6G-taajuudet ja suuria antenniryhmiä käyttävä radioteknologia mahdollistavat perinteisen matkaviestiverkon ja tutkan ominaisuuksien yhdistämisen. 6G-verkoissa on tavoitteena yhdistää tietoliikenne ja havainnointi. Se tarkoittaa, että radiolaitteita käytetään tiedonsiirron lisäsi myös ympäristön kohteiden havaitsemiseen ja muutosten tarkkailuun. Niiden ei välttämättä tarvitse olla verkkoon yhteydessä. Tällainen havainnointi vie kuitenkin tehoja tietoliikennesignaalilta. On tehtävä kompromisseja havainnointitarkkuuden ja tiedonsiirron välillä. Halutaanko maksimaalista tiedonsiirtoa vai tarkkaa havainnointia? Millaisia ovat nämä perustavalaatuiset erot ja mahdollisuudet? Edelliset ovat esimerkkejä oleellisista tutkimuskysymyksistä.
Kyseessä ovat viimeiset Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhdessä toteuttaman ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman rahoituspäätökset. ICT 2023 on kymmenvuotinen ohjelma, jonka tavoitteina on vahvistaa alan korkeatasoista tutkimusta sekä mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja innovaatioiden syntymistä. Suomen Akatemialla on ollut ohjelman aikana yhteensä 21 kansallista rahoitushakua sekä kansainvälisiä yhteishakuja, joiden kautta tutkimusrahoitusta on ollut haettavissa yhteensä sata miljoonaa euroa. ICT 2023 -ohjelman kautta on myös rahoitettu kansainvälisissä yhteishauissa menestyneiden ICT-hankkeiden suomalaisosapuolia.
Suomen Akatemian uutinen löytyy tästä.