Suuret vihreät investoinnit eivät automaattisesti hyödytä aluetta – uusi pohjoismainen raportti osoittaa, miten paikalliset yritykset voivat päästä osallisiksi

Väitöskirjatutkija Abolfazl Moradianin ja tutkimusjohtaja Teresa Haukkalan kirjoittama raportti tarkastelee, miten suuret vihreät investoinnit voivat synnyttää paikallista yrittäjyyttä ja miten suurempi osa niiden tuottamasta taloudellisesta arvosta voi jäädä investointien sijaintialueelle. Pääasialliset vertailumaat ovat Norja ja Tanska, ja Ruotsi tarjoaa täydentävän esimerkin.

Pelkkä tuki ei tuo paikallista työtä

Edes runsas julkinen tuki ei takaa paikallisille yrityksille paikkaa hankkeessa. Norjalaisen Equinorin kehittämä kelluva tuulipuisto Hywind Scotland sai huomattavia tukia Skotlannin hallitukselta, mutta paikallisten pienyritysten rooli jäi vähäiseksi. Kelluvat tuulivoimalat voidaan rakentaa muualla ja hinata sijoituspaikalle, joten paikallinen toimitusketju jäi suurelta osin hyödyntämättä. Voimalat saapuivat meritse, mutta suuri osa työstä jäi muualle.

”Paikallisilla pienyrityksillä on usein näiden hankkeiden tarvitsemaa teknistä osaamista. Niiltä puuttuvat kuitenkin aiemmat näytöt, suurten hankekehittäjien vaatimat sertifikaatit ja valmiudet hoitaa kansainvälisten tarjouskilpailujen paperityöt. Ilman tukea siinä on paljon kannettavaa”, Moradian sanoo.

Pohjoismaiset kokemukset näyttävät, miten pienyritykset voivat edetä askel kerrallaan

Tanskassa klusteriorganisaatio Energy Cluster Denmark hoitaa suuren osan projektinhallinnasta, rahoitushakemuksista ja sääntelyyn liittyvästä työstä, joka muuten kuormittaisi pienyritystä liikaa. Norjalaiset klusterit avaavat yrityksille pääsyn tietoon ja resursseihin, joita ne eivät yksin tavoittaisi. Norjassa merituulivoiman kehittämisessä on myös hyödynnetty öljy- ja kaasuteollisuuden osaamista. Ruotsissa kuntien omistamat energiayhtiöt ovat tarjonneet paikallisille yrityksille vakaan toimintaympäristön ja mahdollisuuksia varhaisiin pilottihankkeisiin.

Näiden kokemusten pohjalta raportti esittää pienille ja keskisuurille yrityksille kolmivaiheisen tiekartan. Ensin yritykset vahvistavat valmiuksiaan hankkimalla sertifikaatteja ja kokemusta pienistä piloteista. Seuraavaksi ne kasvavat alueellisen tukiverkoston avulla. Lopulta niistä tulee hankkeita johtavien globaalien yritysten todellisia kumppaneita.

”Kukaan ei hyppää suoraan megahankkeeseen. Alue voi helpottaa jokaista askelta”, sanoo tutkimusjohtaja ja ARVO-hankkeen johtaja Teresa Haukkala.

Paikallisyhteisöjen on nähtävä saavansa oikeudenmukainen osuus hyödyistä

Tanska osoittaa myös, mitä tapahtuu, kun paikalliset ihmiset kokevat jäävänsä ulkopuolelle. Raportissa tarkastellun tutkimuksen mukaan vastustus kasvoi omistuksen siirryttyä paikallisilta osuuskunnilta suuryrityksille. Taustalla oli kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, ei pelkästään ”ei minun takapihalleni” -ajattelu.

”Hyväksyttävyydessä ei pohjimmiltaan ole kyse tuulivoimaloista. Kyse on siitä, näkevätkö ihmiset, että alueelle jää jotakin: työpaikkoja, sopimuksia paikallisille yrityksille ja oikeudenmukainen osuus hyödyistä. Hyötyjen jakaminen toimii vain, jos se koetaan oikeudenmukaiseksi”, Haukkala sanoo.

Pohjois-Pohjanmaa voi aloittaa valmistautumisen nyt

Raportti suosittelee, että kunnat kannustavat vahvasti paikalliseen yhteisomistukseen uusissa tuulivoima- ja vetyhankkeissa ja että alueelliset viranomaiset hyödyntävät vihreitä julkisia hankintoja tarjotakseen paikallisille innovaatioille niiden ensimmäiset asiakkaat. Paikalliset energiayhtiöt voivat toimia pienyritysten kokeiluympäristöinä. Oppilaitokset ja päättäjät voivat tunnistaa tuulivoima- ja vetyhankkeiden tulevat osaamistarpeet ja aloittaa paikallisen työvoiman kouluttamisen jo nyt, jotta hankekehittäjät voivat palkata työntekijöitä alueelta. Alueella sijaitsevan, EU tunnustaman BotH₂nia-vetylaakson myötä kysymykset ovat jo ajankohtaisia.

Raportti perustuu yli 60 tieteellisen ja politiikkatoimia käsittelevän lähteen katsaukseen, ja se on työn ensimmäinen vaihe. Seuraavaksi ARVO-hankkeessa syvennetään havaintoja vertailukehittämisen ja Tanskassa ja Norjassa tehtävien asiantuntijahaastattelujen avulla. Tutkijat aikovat myös selvittää, voisivatko saman alueen pienyritykset yhdistää voimavaransa palvellakseen suurhanketta yhdessä.

Tutustu raporttiin: Abolfazl Moradian & Teresa Haukkala: Local Growth Entrepreneurship Generated by Global Value Chains: A Comparative Nordic Analysis of Mechanisms for Regional Value Capture in the Green Transition. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 8/2026.

Kuva: Pexels, Annelies Brouw

Arvonlisää kestävästä energialiiketoiminnasta (ARVO) -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta rahoittaa myös STEK ry. Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, ja muut osatoteuttajat ovat Oulun kaupunki, Raahen seudun kehitys, Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskus, Haapajärven kaupunki, Nivalan kaupunki ja Vaalan kunta.