Sylki on lupaava vaihtoehto nenänielunäytteelle lasten hengitystieinfektioiden diagnostiikassa
Hengitystieinfektioita tutkitaan yleensä nenänielunäytteillä, jotka tulivat monille tutuiksi koronaviruspandemian aikana. Menetelmä on kuitenkin erityisesti lapsille epämukava. Oulun yliopistollisen sairaalan lasten päivystyksessä tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sylkinäytteet voisivat korvata nenänielunäytteet monissa tilanteissa.
Tutkimuksessa kerättiin hengitystieinfektion tai kuumeen vuoksi päivystykseen hakeutuneilta lapsilta yhteensä 850 sylki- ja nenänielunäytettä. Aiemmat vastaavan kokoiset sylkinäytetutkimukset lapsilla ovat kohdistuneet pääasiassa koronavirukseen.
”Hengitystieinfektioissa pyritään tunnistamaan erityisesti sellaiset virukset ja bakteerit, joihin on olemassa täsmähoito. Näitä ovat esimerkiksi mykoplasma, hinkuyskä ja influenssa”, kertoo väitöskirjatutkija ja lastenlääkäri Ville Lindholm Oulun yliopistosta.
Tutkimuksen uusi löydös oli, että mykoplasmabakteeri löytyi syljestä erittäin hyvin. Influenssavirusta havaittiin aineistossa vain vähän, mutta aiempien aikuistutkimusten perusteella myös se on todennäköisesti todettavissa sylkinäytteestä luotettavasti.
Sylkinäytteiden käyttöä puoltaa myös lasten kokemus: tutkimukseen osallistuneista 300 lapsesta vain kolme olisi valinnut mieluummin nenänielunäytteen.
”Haasteena on kuitenkin se, että aivan pieniltä lapsilta sylkinäytteen antaminen ei vielä onnistu, ja riittävän sylkimäärän kerääminen voi olla infektion väsyttämälle lapselle vaikeaa”, Lindholm huomauttaa.
Tutkimus julkaistiin Journal of the Pediatric Infectious Diseases Society -lehdessä marraskuussa: Ville Lindholm, Suvi Mattila, Kimmo Halt, Niko Paalanne, Tytti Pokka, Vesa Mäki-Koivisto, Laura E Savolainen, Minna Honkila, Terhi Ruuska-Loewald, Detection of Respiratory Pathogens in Saliva and Mouthwash Samples in Children, Journal of the Pediatric Infectious Diseases Society, 2025.
