Tehtaiden piiput herättävät tunteita ja keskustelua

Käytöstä poistetut tehtaiden piiput herättävät paikkakuntien asukkaissa ristiriitaisia tunteita. Piippujen lähellä asuvista ihmisistä osa kokee käytöstä poistetut piiput turvallisuusriskinä, mutta paikallisen työhistorian muistomerkkeinä piiput nähdään arvokkaana kulttuuriperintönä. Taide on saanut monet paikalliset näkemään tutun piippukohteen ainutlaatuisuuden ja arvon.
Tehtaan piippu nousee metsän keskeltä, taustalla sateenkaari taivaalla.
Saastamoisen lankarullatehtaan piippu Kuopion Haapaniemessä. Tehdas oli toiminnassa 1901–1969. Kuva: Ilja Koivisto

Tehtaiden piippuihin liittyviä muistoja ja piippujen merkitystä osana nykypäivän kulttuuriperintöä tarkastellaan Oulun yliopiston koordinoimassa Piippumuistoja-tutkimushankkeessa, jossa on tutkittu käytöstä poistettujen tehtaanpiippujen ja vanhojen teollisuuskiinteistöjen merkityksiä tieteen ja taiteen keinoin Oulussa, Kajaanissa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Monet haastatellut pitävät paikkakuntansa piippua oleellisena osana tuttua maisemaa, maamerkkinä, vaikka käytöstä poistetun piipun ylläpito koetaan myös turhauttavaksi. Piippuja luonnehditaankin ristiriitaiseksi kulttuuriperinnöksi.

Toisinaan paikallisten toiveena on säilyttää piippukohde museona tai kulttuurikäytössä, toisinaan taas tehtaan elinkaaren katsotaan päättyneen siihen, kun sen alkuperäinen käyttö lakkasi. Vanhoja tehdaskiinteistöjä parkour-harrastukseen tai urbaaniin löytöretkeilyyn hyödyntävät pitävät puolestaan usein tärkeänä, että kohteiden annetaan elää omaa elämäänsä ilman kunnostus- tai museointitoimia.

Piippumuistoja-tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita muun muassa teollisuusarkeologian ja etnologian aloilta. Tieteellisen työn lisäksi kerättyä aineistoa on käytetty taiteen lähtökohtana. Kuva- ja sanataiteilija Suvi Nurmi on toteuttanut kaikille viidelle kohdepaikkakunnalle paikkasidonnaista taidetta, jossa paikallisten näkemykset piippukohteista pääsevät esiin luovalla tavalla.

Oulussa hankkeen haastatteluiden pohjalta syntyi kuoroteos, joka sai ensiesityksensä Uuden Musiikin Lokakuu -festivaalilla Tuiran kamarikuoron esittämänä. Kuopiossa Nurmi toteutti Haapaniemen vanhan piipun juurelle teoksen tanssitaiteilija Lotta Halisen ja ANTI Contemporary Art Festivalin kanssa. Lisäksi on syntynyt muun muassa äänitaidetta, animaatiota ja runotyöpaja.

Taideteosten kokijoilta kerätyn palautteen perusteella taide on saanut monet paikalliset näkemään tutun piippukohteen ainutlaatuisuuden ja arvon uudella tavalla.

Koneen Säätiön rahoittamassa Piippumuistoja-hankkeessa tutkijat ovat keränneet kohdepaikkakunnilla tavallisten ihmisten tarinoita ja muistoja piipuista lähes 70 haastattelussa. Lisäksi kenellä tahansa on ollut mahdollisuus jakaa omia piippumuistojaan muistotkartalla.fi-sivulla.

Hankkeen päätösseminaari pidetään Työväenmuseo Werstaalla Tampereella (os. Väinö Linnan aukio 8) perjantaina 1.12.2023 klo 14–18.30. Tilaisuudessa esitellään sekä hankkeen tieteellistä että taiteellista osuutta. Mukana ovat tutkijoiden lisäksi muun muassa tietokirjailija Ville-Juhani Sutinen, Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva, rakennustutkija Miia Hinnerichsen ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen Pirkanmaan maakuntamuseosta.

Piippumuistoja-hanke

Facebook-sivu (sivulla myös päätösseminaarin ohjelma)

Viimeksi päivitetty: 29.11.2023