Tinttitaipaleella opitaan auttamaan metsätiaisia – metsänomistajat ja tutkijat maastoretkillä eri puolilla Suomea

Eri puolella Suomea järjestettävällä Tinttitaipaleella kerrotaan suomalaisen metsäluonnon tilasta ja muutoksista metsätiaisten näkökulmasta. Tilaisuuksissa ei esitellä pelkästään ongelmia, vaan kerrotaan myös talousmetsien luonnonhoidon keinoista, joilla voidaan parantaa monimuotoisuutta tiaisten ja muiden lajien osalta. Taipaleille osallistuu metsänomistajia ja metsäammattilaisia.
Hömötiainen oksalla
Kuvassa hömötiainen. Metsätiaisiksi kutsutaan hömö-, töyhtö-, kuusi- ja lapintiaista. Hömötiaisen kanta on laskenut 2000-luvulla 68 prosenttia ja töyhtötiaisen 41 prosenttia. Kuva Satu Kumpula / Oulun yliopisto

Oulussa tilaisuus 21.5.2025 oli niin suosittu, että Tinttitaival-retki Auranmajalla järjestettiin kaksi kertaa lisäpaikkoineen. Mukana retkillä asiantuntijoina ovat Oulun yliopistosta väitöskirjatutkija Satu Kumpula ja lehtori Seppo Rytkönen ja metsäluonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta. Lisäksi paikalla on Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen edustaja. Maastoretket järjestää Tinttimetsä-hanke.

”Tinttitaipaleella opitaan auttamaan metsätiaisia”, kuvaa Kumpula. ”Moni osallistuja halusi kuulla, millaisia konkreettisia toimia he voisivat omassa metsässään tehdä metsätiaisten elinolojen parantamiseksi”.

Suurelle osalle metsänomistajia puun tuottaminen ei ole ainoa tai tärkein tavoite. Monille myös luonnon monimuotoisuus, virkistys, maisemat, metsästys, marjastus ja sienestys ovat tärkeitä.

Rytkönen neuvoi osallistujia, ja keskusteli useiden metsänomistajien kanssa: ”Heitä kiinnosti kovasti tutkijoidemme kehittämät hömötiaisen elinympäristömallinnukset, joiden perusteella nähtiin käytännössä, millainen metsä on hyvä talvinen elinympäristö, ja millaisesta metsästä hömötiainen löytää lahopökkelöitä pesäpaikakseen.”

Tinttimetsä-hanke välittää positiivista viestiä metsänhoidon eri vaihtoehdoista. Tavoitteena on vaikuttaa talousmetsien metsänkäsittelymenetelmien muuttumiseen metsänomistajien toivomaan luontoystävällisempään suuntaan.

Viime vuosina askeleet metsänhoidon menetelmien muuttumisessa monimuotoisemmiksi ovat olleet melko varovaisia. Vuosittain noin miljoonan hehtaarin alalla tehdään hakkuita, ja kaikissa näissä hakkuissa on mahdollisuus ottaa huomioon metsäluonto tavalla tai toisella.

Hanke on valtakunnallinen METSO-hanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Metsätiaiset ilmentävät suomalaisen metsäluonnon tilaa

Metsätiaisiksi kutsutaan hömö-, töyhtö-, kuusi- ja lapintiaista. Hömötiaisen kanta on laskenut 2000-luvulla 68 prosenttia ja töyhtötiaisen 41 prosenttia.

Tinttimetsä-hankkeen kaikki toiminta perustuu tutkimustietoon, jonka pohjalta pyritään vastaamaan kolmeen olennaiseen kysymykseen: Millaisia ovat metsät, joissa metsätiaiset menestyvät? Missä tällaisia metsiä on? Mitä voimme tehdä, että näiden metsien määrä lisääntyisi ja metsätiaisten uhanalaisuuskehitys saataisiin kääntymään parempaan suuntaan?

Sympaattiset metsätiaiset voivat olla laajasti koko metsäluonnonhoidon keulakuvia ja auttaa samalla monien muidenkin lajien menestymistä.

Tinttimetsä-hanke kouluttaa sekä metsänomistajia että metsäammattilaisia järjestämällä webinaareja ja maastoretkeilyjä ympäri Suomea.  Opetusmateriaaleina tuotetaan mm. Tiaismetsän hoito-opas ja Pökkelöitä metsätiaisille -tietokortti sekä koulutusvideoita.

Tinttimetsä-hankkeen verkkosivuille

Uhanalaisen hömötiaisen vähenemisen taustalla on hakkuista johtuva kohonnut talvikuolleisuus

Kymmenien vuosien tutkimus vahvistaa: hömötiaisten vähenemisen suurin syy metsähakkuut – pökkelöt elinehto erittäin uhanalaiselle lajille

Viimeksi päivitetty: 22.5.2025