Turvallisuus on jokaisen tehtävä – uusi turvallisuuspäällikkö kertoo turvallisuustyöstä yliopistossamme
Yliopisto on varautunut turvallisuusuhkiin hyvin
”Yliopiston perusturvallisuus on kunnossa”, Matero sanoo. Hän muistelee, kuinka omina opiskeluvuosinaan Linnanmaan kampuksella pystyi käytännössä kuka tahansa kävelemään melkein mihin tahansa. Nykyään kulkua eri tiloihin rajoitetaan kulkuoikeuksilla. Matero kehuu myös yliopiston olemassa olevia turvallisuusohjeistuksia, mutta myöntää, että niiden kertaamista pitäisi lisätä varsinkin uusien työntekijöiden perehdytyksien yhteydessä. ”Ohjeistukset erilaisia kriisitilanteita varten ovat hyviä ja yliopistolta löytyy kattavat pelastussuunnitelmat. Kuitenkin parannettavaa näen siinä, miten hyvin ohjeistuksista ohjeistetaan. Meidän pitäisi lisätä tietoisuutta siitä, mistä turvallisuusohjeet voi löytää, ja erityisesti uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksen yhteydessä tuoda turvallisuusasiat enemmän näkyville.”
Merkittävimmät turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Materon mielestä liittyvät kampusten ”avoimiin oviin” ja erikoistoimintoihin, kuten esimerkiksi laboratoriotyöskentelyyn. ”Kampuksilla voi päivisin liikkua kuka tahansa, joten poikkeustilanteita varten yliopistolla pitää olla suunnitelmat valmiina. Ohjeistukset vaarallisten aineiden kanssa työskentelyyn täytyy myös olla kunnossa”, Matero kertoo. Yliopisto reagoi muualla maailmalla tapahtuneisiin turvallisuuspoikkeamiin ja on valmiina tekemään tarvittavia toimenpiteitä. Esimerkiksi vuonna 2019 tapahtuneen Kuopion kouluhyökkäyksen jälkeen Linnanmaan kampuksella aloitettiin vartiointi päivisin ja Linnanmaalla on vuodesta 2020 toiminut 24/7 kampusvartiointi.
Sota Ukrainassa heijastuu myös yliopiston turvallisuustyöhön
Maailmaa shokeerannut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on näkynyt myös Oulun yliopiston turvallisuustyössä. Matero mainitsee, että erityisesti ihmisten huoli väestönsuojiin liittyvissä asioissa on kasvanut. Ihmisiä huolettaa, onko väestönsuojia tarpeeksi, jos niiden käyttöön tulee tarvetta. Matero kertoo kuitenkin, että väestönsuojien käyttöön ottaminen on se viimeinen vaihtoehto, ja että yliopistolla niitä on tarvittava määrä.
Sodan myötä varauduttiin myös eri kansallisuuksien välisiin konflikteihin. ”Jokaiselle yliopistolla täytyy varmistaa turvallinen ja terveellinen työskentely-ympäristö. Yliopistolla on nollatoleranssi kiusaamisen ja häirinnän osalta”, Matero linjaa. Hän mainitsee myös, että yliopiston kyberturvallisuuden eteen tehdään jatkuvasti monitorointia ja seurantaa, jolla pystytään varautumaan mahdollisiin kyberhyökkäyksiin.
Työn ihmislähtöisyys ajoi turvallisuusalalle
Matero valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston prosessitekniikan laitokselta vuonna 2009. Hän suoritti silloisen turvallisuuden, ergonomian ja tehdaspalvelun opintosuunnan ja mainitseekin työsuojelun tuntuneen silloin kaikista omimmalta. ”Olen aina pitänyt ihmisten kanssa toimimisesta, ja turvallisuuden lähtökohta on aina meissä ihmisissä ja meidän toiminnassa”, Matero kertoo. Valmistuttuaan Matero on työskennellyt teollisuudessa myös turvallisuusalan ulkopuolella, vaikkakin työsuojelupäällikön roolissa hän toimi jo ensimmäisessä työpaikassaan. Viimeisimpänä ennen yliopistossa työskentelyä hän toimi Sanginsuussa sijaitsevalla Fermion Oy:n tehtaalla EHS -asiantuntijana.
Haukiputaalla perheensä kanssa asuva Matero tasapainottaa työtään harrastejääkiekon pelaamisella ja crossfit-harrastuksella. Hän kertoo nauttivansa myös laskettelemisesta talvisin. Etenkin, kun omat lapset alkavat oppia kyseisen lajin salat.