Tutkijasta yrittäjäksi – käytännön tarve ajoi tuottamaan ympäristöystävällisempiä rakennusmateriaaleja

Oulun yliopiston apulaisprofessori Juho Yliniemi perusti Keko Geopolymeerit Oy:n käytännön tarpeesta, ja liiketoiminta on kasvanut tasaisesti yrityksen perustamisesta lähtien. Yliniemi ja yrityksen toimitusjohtaja Jouni Rissanen kertovat, kuinka yritys perustettiin ja miten he päätyivät alalle.
Juho Yliniemi and a big screen with Finnish text: ”Mitä hyötyä yritysyhteistyöstä on tutkijalle ja tutkimukselle?”
Kuvassa tutkijana ja yrittäjänä toimiva Juho Yliniemi.

”Yrityksemme Keko Geopolymeerit syntyi käytännön tarpeesta”, Yliniemi toteaa. Hän oli tutkinut vuodesta 2013 lähtien mineraalisivuvirtojen hyödyntämistä ja kertonut mahdollisuuksista näitä sivuvirtoja tuottaville yrityksille. Kiinnostusta uudelle alalle ei kuitenkaan löytynyt. ”Tuskastuin tilanteeseen ja ajattelin, että jos muut eivät ala valmistamaan, niin sitten minä alan!”

Geopolymeeriala on kasvanut tasaisesti niin Suomessa kuin maailmalla. Rissasen mukaan kyseessä on alkaliaktivoitujen materiaalien alaryhmä. ”Geopolymeereistä on muodostunut Suomessa markkinointitermi vaihtoehtoisille sideaineille”, Rissanen selventää. Tällaiset sementin tai keraamien kaltaiset sideaineet ovat hyödynnettävissä esimerkiksi rakennusmateriaaleina.

Geopolymeerien valmistuksessa voidaan hyödyntää monenlaisia aineita, kuten erilaisia tuhkia, mineraalivillaa tai kaivosteollisuuden rikastushiekkaa. Niiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin sementillä, ja niiden ominaisuudet voivat olla tapauskohtaisesti jopa paremmat kuin perinteisillä sideaineilla.

Ajautumista selkeän motivaation ohjaamana

Sekä Yliniemi että Rissanen ovat opiskelleet Oulun yliopistossa. Yliniemi opiskeli maisteriksi kemian alalla ja siirtyi tekemään väitöskirjaa prosessitekniikalle. ”Olin ensimmäinen tohtorikoulutettava aiheesta Mirja Illikaisen tutkimusryhmässä”, Yliniemi muistelee. Myös Rissanen teki väitöskirjansa samaisessa tutkimusryhmässä opiskeltuaan ensin ympäristötekniikkaa.

Kumpikin heistä myöntää, että alalle päätyminen tapahtui miltei huomaamatta. ”Ajauduin aiheen pariin, ja kun materiaalin kanssa oli tekemisissä, kiinnostus heräsi”, Rissanen toteaa. ”Vasta sisältä käsin näkee, että mikä juttu alkaa vetämään”, Yliniemi lisää.

Kuitenkin molemmilla on selkeät motiivit työskennellä geopolymeerien parissa. Rissanen lähti opiskelemaan ympäristötekniikkaa halusta työskennellä sellaisten asioiden parissa, jotka tekisivät maailmasta hiukan paremman paikan. ”Siinä mielessä opinnot olivat mielenkiintoisia, ja ne olivat selkeä jatkumo tähän aiheeseen.” Yliniemi jatkaa toteamalla, että tutkimuksella on selkeä yhteiskunnallinen tarve, mutta myös alan laajuus kiehtoo: ”On paljon uusia kulmia ja tilaa kehittyä.”

Käytännönläheistä asiantuntijatyötä

Yritys aloitti toimintansa vuonna 2020, mistä lähtien Rissanen on työskennellyt lähes täysipäiväisesti yrityksessä. Yliniemellä taas työelämä on tutkimustyön ja yrittäjyyden kanssa tasapainoilua. ”Vapaa-ajaltahan se yrittämisaika pitää löytää. Mutta roolit ovat hyvin selkeät: tutkimuksessa tehdään kemiaa ja julkaisuja, ja yrityksessä lapioidaan hiekkaa, valetaan betonia ja puhutaan yritysten kanssa”, hän naurahtaa.

Molemmat toteavat, että tutkijan roolissa on helpompi sivuuttaa käytännön asioita, jotka voivat muuttua kynnyskysymyksiksi liiketoimintaa tehtäessä. ”Itse olen myös huomannut, että kiertotalouden suurimmat haasteet eivät välttämättä ole teknisiä”, Rissanen huomauttaa. Esimerkiksi Suomen haastava logistiikka tai yritysten sisäinen kulttuuri voivat vaikuttaa uusien tekniikoiden omaksumiseen.

”Mutta asiantuntijatyötähän tämän lopulta on”, Yliniemi summaa. Konkreettinen työ voi olla jokin betonikappale, jonka tekemisen taustalla voi olla kymmenen vuotta asiantuntijatyötä. Monella alalla vankka tutkimuspohja takaa, että itse toteutus syntyy nopeasti ja helposti.

Tutkimustausta on tarjonnut yrittäjille valmiita verkostoja, koska yhteistyökumppanit tutkimusprojekteista voivat olla nykyisiä asiakkaita. Yliniemi painottaa myös, että tutkimusprojekteissa luodun molemminpuolisen luottamuksen pohjalta on helpompi puhua myös yrittäjänä. Verkoston rakentamisesta hän toteaa, että kiinnostavan yhteistyökumppanin löytyessä tärkeintä on ottaa rohkeasti yhteyttä.

Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia

Alkuvaiheessa Rissanen sai rahoitusta tutkijoiden työllistymistä tukevasta PoDoCo-ohjelmasta. Sen jälkeen kasvu on ollut orgaanista, vaikka Yliniemen mukaan myös rahoitustarjouksia on tullut. ”Mielenkiintoisia keskusteluja on käyty, mutta haluamme yritykselle tervettä kasvua.”

Liiketoimintamahdollisuudet myös lisääntyvät tulevaisuudessa. Esimerkiksi terästeollisuuden siirtyessä pois perinteisistä masuuneista hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi uusia teknologioita otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa uudenlaisia sivuvirtoja ja tarvetta yritykselle, joka on perehtynyt monenlaisiin materiaaleihin. Myös sementin korvaaminen rakennusteollisuudessa on yksi suurista geopolymeerien sovelluskohteista.

Yritys osallistuu toukokuun lopussa järjestettävään KiertotalousAreenaan, johon tulee noin 50 yritystä tai muuta toimijaa eri taustoista. Rissanen toivoisi mahdollisimman paljon uusia kasvoja tapahtumaan, ja kehottaa myös tulemaan juttelemaan. ”Ja uudelle työvoimallekin alkaa olla pikkuhiljaa tarvetta!”

Viimeksi päivitetty: 17.4.2024