Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen
Oulun yliopistossa dosentti Ville N. Pimenoffin johtamassa tutkimuksessa selvitetään, miten papilloomavirusten esiintyvyys suomalaisessa väestössä on muuttunut yli 16 vuotta rokotusten jälkeen. Oleellista on tutkia, mikä merkitys jäljelle jääneillä papilloomaviruksilla on syöpien syntyyn, kun rokotus on käytännössä poistanut väestöstä tyypillisimmät syöpää aiheuttavat papilloomavirukset. Syöpää aggressiivisesti aiheuttavien virusten väheneminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten HPV-infektioita tulisi lähitulevaisuudessa seuloa.
Kohdunkaulan syöpä vähenee
Suomessa kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on pitkällä aikavälillä laskenut tehokkaan seulonnan ja rokottamisen ansiosta. Erityisesti rokotetuissa nuorissa ikäluokissa vakavat esiasteet ovat jo vähentyneet.
Samalla tutkijat korostavat, että kaikki syöpää aiheuttavat HPV-tyypit eivät ole kadonneet. Rokotukset kohdistuvat tiettyihin korkean riskin papilloomaviruksiin, mutta muita virustyyppejä kiertää edelleen väestössä.
Pimenoffin tutkimusryhmä tarkastelee, mitkä papilloomavirustyypit ovat edelleen syövän riskitekijöitä rokotetussa väestössä ja miten kohdunkaulan syövän seulontaa tulisi päivittää, kun rokotetut ikäluokat saavuttavat seulontaiän.
"On vielä epäselvää, miten ei-aggressiivisten papilloomavirusten kirjo asettuu rokotetussa väestössä, kun aggressiivisimmat syöpää aiheuttavat virustyypit on eliminoitu", Pimenoff selventää.
Suunielusyövät yleistyneet erityisesti miehillä
Toisin kuin kohdunkaulan syöpä, HPV:hen liittyvät suunielusyövät ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet monissa länsimaissa, myös Suomessa. Kasvu on ollut erityisen voimakasta miehillä.
Yleistymisen taustalla arvioidaan olevan muutokset seksuaalikäyttäytymisessä sekä HPV-infektioiden leviämisessä väestössä aikana ennen laajaa rokotuskattavuutta. Koska nykyiset keski-ikäiset ja vanhemmat ikäluokat eivät ole saaneet HPV-rokotetta, heidän riskinsä sairastua suunielusyöpään säilyy edelleen.
Pimenoffin tutkimusryhmä selvittää veren ja syljen biologisia merkkitekijöitä, joiden avulla suunielusyövän riski voitaisiin tunnistaa jo vuosia ennen taudin kehittymistä. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistollisten sairaaloiden sekä Heidelbergin syöpäinstituutin tutkijoiden kanssa.
"Seulontamenetelmä, joka tunnistaisi jo vuosia ennen mahdollista syöpädiagnoosia henkilöt, joilla on kohonnut syöpäriski, olisi erittäin tehokas keino ehkäistä suunielusyöpää rokottamattomassa väestössä", Pimenoff kertoo.
Kohti yksilöllisempää seulontaa
Edellä kuvatut tutkimukset vastaavat samaan keskeiseen kysymykseen: miten syöpien ehkäisyä voidaan kehittää tilanteessa, jossa riskitekijät muuttuvat eri väestöryhmissä eri tavoin.
Kun kohdunkaulan syövän riski vähenee rokotetuilla, seulontaa voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kohdentaa riskiryhmiin. Samalla suunielusyöpien kohdalla tarvitaan kokonaan uusia keinoja varhaiseen syövän havaitsemiseen.
”Yhdistämällä tietoa viruspopulaation muuttuneesta ekologiasta ja yksilön varhaisista biologisista merkkitekijöistä voidaan tulevaisuudessa tunnistaa syöpäriski nykyistä aikaisemmin ja ehkäistä sairastumisia entistä tehokkaammin”, Pimenoff tiivistää.
Tutkimuksia rahoittaa Syöpäsäätiö.